////JULKI 17.30////
– Me valtuutetut ja muut päättäjät ja budjetin toteuttajat räpiköimme sellaisten numerojen ja päätöslauseiden kanssa, joiden vaikutukset helsinkiläisten todellisuuteen ovat epäselviä, ruotii valtuutettu Kati Peltola (vas.) poliittisen päätöksenteon ja valmistelun todellisuutta Helsingissä.
Peltolan arvostelun kohteena oli tapa, jolla valtuutetut joutuvat päättämään ensi vuoden talousarviosta, jossa tavoitteiden ja suurten rahasummien yhteydet perustellaan vain satunnaisesti. Budjetin epäselvyys johtuu hänen mielestään suoraan siitä, että kaupunki tuottaa lukemattomia palveluja ja toimenpiteitä, joiden merkitystä ja yhteisvaikutuksia ei kukaan pysty kirjaamaan tai ymmärtämään.
Räpiköinnillä ikävät seuraukset
Tällaisen räpiköinnin seurauksia Peltola ihmetteli keskiviikkona, kun kaupunginvaltuusto käsitteli ensi vuoden talousarviota. Hän kysyi, kuinka moni valtuutetuista saattoi arvata viime syksynä, että sosiaaliviraston johto tulkitsi budjetin vaativan Osmonkallion vanhainkodin lopettamista salaa sekä talon asukkailta että työntekijöiltä.
Näin siis tapahtui ja tulkinta johti siihen, että huonokuntoiset vanhukset jonottavat entistäkin pitempään hoivapaikkaa kotona ja sairaalassa.
– Sosiaaliviraston ei olisi pitänyt lähteä rikkomaan vanhuspalvelun ja henkilöstöpolitiikan periaatteita näin pahasti, arvostelee Peltola.
Pakotusta yksityissektorille
Kuntalaisen omavastuuta palvelun hankkimisesta lisätään Helsingissä kepillä ja porkkanalla ja palveluille haalitaan jatkuvasti enemmän erilaisia tuottajia. Palvelun kokonaiskustannus ja kustannusten todellinen jakautuminen palvelun käyttäjän ja kaupungin budjetin kesken on perinteisesti epäselvää. Sosiaaliturvan viidakko tekee kustannusten ymmärtämisestä vielä paljon hankalampaa.
Vanhusten hoivapalvelujen jakaminen monille tuottajille romuttaa päätetyt tavoitteet turvallisen loppuelämän järjestämisestä. Ihmistä kierrätetään, jonotutetaan ja kilpailutetaan vielä viimeisetkin vuotensa. Kaupungin kokonaan tuottamaa kotihoitoa ei enää ole, vaan se pitää ostaa palasina monilta tuottajilta.
Kaupungin hoiva-asumisen kriteerejä nostetaan koko ajan, jotta helsinkiläiset suostuisivat ostamaan palveluasumista yrityksiltä. Samaa yksityissektorille pakottamista toteutetaan terveysasemilla ja kotihoidossa sekä lasten päivähoidossa.






