Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtajan paikalta eläkevakuutusyhtiö Ilmariseen siirtynyt Jaakko Kiander pohti Työelämän tutkimuspäivillä Tampereella torstaina, kuinka paljon ja miten suomalaisten työurat voisivat pidentyä.
Hänen mukaansa työurien pidentämisen tarpeeseen vaikuttaa julkisen talouden kestävyysvaje eli se, kuinka suuri säästö- tai veronkorotustarve on, jotta talous pysyisi tasapainossa ja velka ei kasvaisi.
Kiander pitää työllisyysastetta julkisen talouden kannalta tärkeämpänä kuin tuottavuuskehitystä.
– Jos työllisyysaste nousee, työurat pidentyvät. Työllisyyden lasku lisää sosiaaliturvamenoja ja eläkemenojen suhteellista rasitusta.
Kianderin mielestä tavoitteena tulisi olla työurien pidentäminen 40 vuoteen, mikä edellyttäisi 80 prosentin työllisyysastetta.
Työllisyysasteen on noustava
Kianderin mukaan työllisyyden kasvu edellyttää riittävää työvoiman tarjontaa ja kysyntää ja näiden asioiden kohtaamista.
– Tarjontaan vaikuttavat kannustimet, kuten palkka, verot ja sosiaalietuudet, sekä koulutus ja osaaminen. Kysyntä taas on kiinni yritystoiminnan edellytyksistä, Suomen kilpailukyvystä yritysten sijaintipaikkana sekä työllistämisen hinnasta eli palkoista.
Kiander uskoo, että ikääntyneiden työurat pitenevät, jos vanhuuseläkkeelle lähtöä onnistutaan myöhentämään kannustimilla. Vanhuuseläkkeelle jäämisen keski-ikä onkin nousussa. Nyt eläkkeelle jäädään keskimäärin 63,5-vuotiaana.
Tänä vuonna eläkkeissä käyttöön otetun elinaikakertoimen Kiander uskoo lisäävän työssä pysymistä, koska se voi alentaa eläkkeitä vuonna 2040 jo 20 prosentilla.
Myös nuorten opiskeluaikojen lyhentäminen pidentäisi Kianderin mukaan työuria.
Työhyvinvointi auttaisi jaksamaan
Kianderin mielestä työelämän kehittäminen ja sen tuoma työhyvinvointi lisäisivät ihmisten jaksamista työelämässä pitempään.
– Työhyvinvointia edistävien toimien taloudellisista vaikutuksista tarvitaan kuitenkin lisätietoa. Tarvitaan myös lisää positiivisia esimerkkejä pidempään työssä jatkamisesta.
Kiander muistuttaa, että työurat eivät voi pidentyä, jos yritykset eivät palkkaa työntekijöitä. Hänen mielestään suomalaisten työmarkkinoiden peruspiirre on ollut krooninen työvoiman liikatarjonta.
– Jos tarjontaa riittää, yritysten ei tarvitse työllistää heikoimpia työntekijöitä. Yrityksille tulee aito kannustin huolehtia työurista ja jaksamisesta vasta silloin, kun työvoimasta alkaa olla todella pula.
uutiskirje 
