Alkoholin suurkuluttajia lienee noin puoli miljoonaa. Näistä puolet on alkoholiriippuvaisia, kun yhden alkoholiannoksen mittana pidetään keskaritölkkiä. Suurkuluttajia lienee noin 200 000, kun mittana pidetään yhtä kossupulloa päivässä. Alkoholin kanssa likeisesti kuolee vuosittain lähes 5000 ihmistä, jokainen kuitenkin joskus.
Valtio istuu liian monella jakkaralla: valmistaa ja myy alkoholia. Verotuotot ovat selvästi suuremmat, kuin siitä johtuvat välittömät sosiaali- ja terveysmenot, välilliset ovat moninkertaiset laskutavasta riippuen. Alkoholi on myös merkittävä työllistäjä, ikävä kyllä.
Valtio yrittää auttaa ja ehkäistä alkoholin juontia korkealla hinnalla, lapsellisilla kampanjoilla ja myymälöiden aukioloja rajoittamalla. Ainoa oikea tie olisi tarjota tässäkin 24h-palvelu ja lopettaa holhoaminen. Ei sillä, etteikö keskioluen voisi palauttaa alkoihin ja viinit voi myydä siwoissa, tyylikysymys.
Kysymys on työurista. Alkoholin liittyen työelämän ulkopuolella on ehkä tuhat kertaa enemmän kansalaisia, kuin maassa on somaleja. Kun mukaan luetaan muut masentuneet ja syrjäytyneet, puhutaan mittavasta potentiaalista. Kun tähän lisätään reippaat ja raittiit työttömät, ei työuria tarvitse pidentää päivälläkään eikä maahanmuuttoa lisätä.
Ihmetellään, kuin oltaisiin suurempiakin viisaita, miten lisääntyvä vanhusväestö aikanaan hoivataan. Kysyn, miten meillä on nyt juuri tänä päivänä varaa pitää 300 000 – 500 000 ihmistä työelämän ulkopuolella.
Oma lukunsa ovat ne työn sankarit, jotka ovat työssä ja juovat päivittäin. Heihin kuuluu niin autonkuljettajia kuin lääkäreitäkin.
Asenteet alkoholin käyttöä kohtaan ovat kiristyneet rajusti. Montakohan selvää päivää UKK näki – kenenkään narisematta. Ahti taisi olla ainoa kiinni jäänyt. Yksikään poliitikko ei ota nyt viinaa vaaliteemakseen, puheet työurien pidentämisestä loppuvat tässä kohden kuin seinään.
Sosiaali- ja terveysministeriö hyvinvoinnin tärväyslaitoksineen piilottelee raivoraittiina puskissa. HUS:n lääkärit syyllistyvät todennäköisesti päivittäin hoitovirheisiin, jättävät alkoholisoituneet eli ihmiset hoitamatta.
Miksi Jeppe juo? Kysymys asettuu väärin, ei ole yhtä vaan 500 000 jeppeä. Osa selviää itsekurilla, osa napeilla ja osa on uskossa.
Ison ryhmän muodostavat ne, joilla kovat ulkoiset paineet, johtuvatko sitten kiireestä työssä, julkisuudesta tai rahaongelmista. Monilla ulkoinen paine on muuttunut sisäiseksi tai masennus on sisäsyntyistä, perintöä kovasta lapsuudesta.
Pieni vähemmistö on niitä, jotka ovat viinakoukussa viinan itsensä takia kuten peliriippuvaiset omissa addiktioissaan. Syitä ja tarinoita juomiseen on lukemattomia. Virallisesti ei kuitenkaan ole olemassa kuin yksi hoito-ohje: syyllistäminen. Syyllistetään ihmisiä, jotka on lapsena syyllistetty tai hylätty, syyllistetty koulussa ja lopulta kiusattu ja syyllistetty työpaikoilla, pankin tai viranomaisten asiakkaina, lopulta perheen jäseninä.
Näin tekee myös tv:n tosiohjelma Katkolla.
Lähtökohtaisesti useimmat ihmiset tarvitsevat elämälle tarkoituksen, eli yksinkertaisesti työtä ja muuta järkevää toimintaa. Ihmiset tarvitsevat elämälle myös merkityksen, se syntyy vain toisten ihmisten kautta. Jos vielä elämässä sattuisi onnistumisia kiusaamisen ja nujertamisen sijaan, juoppojen määrä jäisi vähäiseksi. Mutta tämä ajattelutapa on sosialismia, niin ei saa ajatella.
Ehkäisevän päihdetyön viikkoa vietetään 6.-11.2010.
uutiskirje 
