Jyväskylän seudun aluerakenteen kehittämisraamissa korostuvat tiivistyvä rakenne, seudun asukkaiden viihtyisyys, vesistöjen hyödyntäminen sekä kilpailukyky. Valittu rakennemalli painottaa Jyväskylän kasvuakselia ja kuntakeskuksia.
Tämän vuoden loppuun valmistuvassa rakennemallityössä on etsitty vastauksia siihen, miten Jyväskylän seudun odotettavissa olevaa kasvua kannattaa tulevina vuosikymmeninä suunnata ottaen huomioon ekologiset, taloudelliset, toiminnalliset ja seudun vetovoimaan vaikuttavat seikat. Maankäytön kehittämisen rinnalla on toteutettu seudun liikennejärjestelmää koskevaa suunnittelua.
Jyväskylän seudun maankäytön kehittämisen painopisteitä ovat kaupunkikeskus ja sitä ympäröivä työssäkäynnin ja asumisen vyöhyke sekä nykyisten ja entisten kuntakeskusten muodostamat palvelukeskukset ja elinvoimaisten kylien verkosto. Kuntaliitosten myötä kaupungin alue on laajentunut moninkertaiseksi.
Jyväskylän ydinkeskustaan ohjataan rakennemallin kautta noin 4 000 uutta asukasta. Työpaikkojen, oppilaitosten, kaupan ja asumisen vyöhykkeelle ohjataan noin 6 000 uutta asukasta.
Laadukkaasti asumaan
Eniten lisää väkeä, hieman yli 20 000 asukasta, on tarkoitus ohjata laadukkaan asumisen vyöhykkeelle, joka ulottuu yhtenäisenä Muuramen taajamasta kaupungin pohjoispuolelle Laukaaseen asti. Tälle alueelle voidaan tarjota arkielämän liikkumista hyvin palvelevat bussiliikenneyhteydet.
Nykyisillä Toivakan, Uuraisten, Petäjäveden ja Hankasalmen kuntakeskuksilla sekä Korpilahden entisellä kuntakeskuksella tulisi mallin mukaan olemaan erityinen rooli kaupan ja muiden palvelujen keskuksina.
Myös haja-asumiselle tarjotaan mahdollisuuksia, mutta uusi rakentaminen pyritään ohjaamaan hallitusti palvelujen saatavuus huomioon ottaen.
Rakennemallin toteutumiseksi laaditaan kuntien yhteistä maankäyttöä koskeva sopimus Seudun kunnat ja muut keskeiset suunnitteluosapuolet antavat mallista lausuntonsa marraskuun loppuun mennessä.
Lisätietoa: paikkatieto.airix.fi/tietopankki/jyvaskylanseutu/
lehti 