Pääkaupunkiseudun ulkopuolella sijaitsevia yliopistoja kutsutaan usein maakuntayliopistoiksi. Tuoreen tutkimuksen mukaan aidoimmat maakuntayliopistot löytyvätkin Helsingistä.
Eläketurvakeskuksen tutkimusosastolla ekonomistina työskentelevä Signe Jauhiainen tutki tänään perjantaina tarkastetussa väitöskirjassaan korkeakoulutetun työvoiman virtoja ja alueellisia työmarkkinoita Suomessa.
Korkeakoulutettujen omaama inhimillinen pääoma on Jauhiaisen mukaan tärkeä tekijä kansantalouden – ja erityisesti aluetalouksien – kasvun ja kehityksen kannalta.
Korkeakoulutetut työntekijät keskittyvät Suomessa suurin keskuksiin. Pääkaupunkiseudun, Pirkanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan yliopistot houkuttelevat opiskelijoita lähialueeltaan ja muualta Suomesta. Näille samoille alueille vastavalmistuneet jäävät Jauhiaisen tutkimuksen mukaan myös valmistumisen jälkeen töihin.
Pääkaupunkiseudulta ei lähdetä muualle
Erityisesti pääkaupunkiseudulla opiskelevien alueellinen liikkuvuus on hyvin vähäistä. Suuri osa pääkaupunkiseudun opiskelijoista on kotoisin Uudeltamaalta ja jää opintojen jälkeen samaan maakuntaan töihin.
– Yliopistot houkuttelevat opiskelijoita omasta maakunnasta ja kouluttavat työvoimaa omaan maakuntaan vaihtelevasti. Usein pääkaupunkiseudun ulkopuolella olevia yliopistoja kutsutaan maakuntayliopistoiksi. Nimitys on harhaanjohtava, koska yliopistokoulutus vastaa parhaiten maakunnallisiin tarpeisiin juuri Uudellamaalla.
Kaikilla yliopistoilla on Jauhiaisen mukaan kuitenkin myös valtakunnallinen koulutustehtävänsä. Työvoimaa koulutetaan kaikkien alueiden – ja erityisesti pääkaupunkiseudun tarpeisiin..
Erityisesti kahden korkeakoulutetun henkilön perheet keskittyvät Jauhiaisen mukaan pääkaupunkiseudulle ja yliopistokeskuksiin, koska molemmilla puolisoille on paremmat mahdollisuudet löytää koulutusta vastaavat työpaikat.
uutiskirje 
