Joulukuussa 2019 rankkasateita seuranneet maanvyöryt Ugandan Bududan alueella surmasivat 20 ihmistä. Useat joutuivat lähtemään kotoaan, mutta moni myös jäi asumaan vaaralliselle alueelle.
Seuraavana vuonna Tsama William ja 47 muuta katastrofissa kärsinyttä ihmistä haastoivat Ugandan valtion oikeuteen ja vaativat korvauksia. Heidän mukaansa maanvyöryt loukkasivat Ugandan perustuslain takaamia oikeuksia elämään, fyysiseen ja henkiseen terveyteen, omistusoikeutta sekä oikeutta puhtaaseen ja terveelliseen ympäristöön. Valtio on vastuussa, sillä viranomaiset ovat olleet vuosien ajan tietoisia Bududan maanvyöryriskistä, mutta varoitusjärjestelmää ei ole luotu.
Maanvyöryjä odotettavissa lisää
Viranomaiset kiistävät vastuunsa.
William ja kumppanit toteavat perusteluissaan, että maanvyöryt koettelevat Bududan aluetta todennäköisesti myös tulevaisuudessa. Vyöryjä on ollut ennenkin, ja sateisuuden muutokset sekä ilmastonmuutoksesta johtuvat äärisäät ja ympäristön rapautuminen vain lisäävät niiden todennäköisyyttä. Jos uhan alla eläviä ihmisiä ei pikaisesti asuteta uudelleen muualle, menetetään jatkossakin ihmishenkiä ja omaisuutta. Myös ihmisoikeuksien loukkaukset todennäköisesti jatkuvat.
Viranomaiset kiistävät vastuunsa. Ympäristövirastoa edustava asianajaja Julius Muyizi päinvastoin syyttää Williamia ja muita alueen asukkaita itse syypäiksi maanvyöryihin: hänen mukaansa taustalla ovatkin paikallisten ihmisten kehnot maanviljelysmenetelmät ja puiden kaataminen.
Monet maanvyöryt Bududassa todistanut Peter Kibeti kiistää viranomaistulkinnan.
– Puuston tuhoamisella ei ole mitään tekemistä maanvyöryjen kanssa. Bududassa on vielä paljon puita, mutta rankat sateet ovat imeytyneet maaperään ja se on johtanut rinteiden romahtamiseen. Meitä kehotetaan istuttamaan lisää puita, mutta maanvyöryt veisivät nekin mukanaan.
Oikeuslaitoksen elintärkeä rooli
Oikeuden päätöstä ei odoteta lähiaikoina. Samantapainen tapaus on ollut harkinnassa eri oikeusasteissa jo yli vuosikymmenen.
Tsama William ja haastekumppaninsa ovat joka tapauksessa osa kasvavaa joukkoa eri maiden kansalaisia, jotka vetoavat tuomioistuimiin selvittääkseen, voiko hallituksia, liikeyrityksiä, yksilöitä ja paikallisia viranomaisia saada korvausvastuuseen ilmastonmuutoksen seurauksista. YK:n raportin mukaan vuonna 2022 ilmasto-oikeusjuttuja oli vireillä 2 180 kappaletta.
Tuomari Lydia Mugambe valisti äskettäin Ugandan oikeusviranomaisia koulutusistunnossa. Mugambe totesi, että oikeuslaitos on elintärkeä ympäristöä koskevissa asioissa. Hänen mukaansa oikeusviranomaisten on taattava, että ilmasto-oikeus toteutuu.
– Oikeusviranomaisilla on ympäristöasioissa erittäin tärkeä rooli, ja meidän tulisi omaksua se innolla. Meidän täytyy muuttaa ajatteluamme ja erottaa politiikka itse asioista, kun tapaukset tulevat ratkaistaviksemme, Mugambe sanoi.
Mugambe huomauttaa, että tuomarien pitää ymmärtää yleisen edun merkitys, kun ratkaistaan ympäristöön liittyviä tapauksia.
– Tapaus voidaan tuoda oikeuteen suoraan yleisen edun nimissä. Mutta on myös yksittäisiä tapauksia, jotka nekin ovat luonteensa vuoksi yleisen edun tapauksia. Näitä tapauksia ratkaistessamme joudumme miettimään, minkälaisia korvauksia voimme määrätä, Mugambe pohti.
Tuomioistuimet ovat ottaneet juttuja ratkaistavakseen, mutta ratkaisut vievät kohtuuttomasti aikaa.
Mugamben mukaan tuomarit voisivat määrätä sellaisia korvauksia, joiden seurauksena tehtäisiin uudistuksia. Se takaisi, ettei muita samanlaisia juttuja tarvitsisi enää tuoda oikeuteen.
Tuomarit etujoukkona
Ympäristöpolitiikkaa seuraava ugandalainen kansalaisjärjestö Greenwatch sanoo, että jokaisen ugandalaisen tulisi tietää, että heillä on oikeus terveelliseen ympäristöön, tiedonsaantiin ja osallisuuteen. Greenwatchin johtaja Samantha Atukunda Mwesigwa toteaa, että oikeusviranomaisten kouluttaminen on elintärkeää, sillä tuomioistuimissa on parhaillaan käsittelyssä useita ympäristökiistoja.
Grantham-instituutin julkaisu ilmasto-oikeudenkäyntien globaaleista trendeistä korostaa tuomareiden ratkaisevaa roolia ilmasto-oikeuden saamisessa.
Ugandan korkeimman oikeuden varajohtaja Richard Buteera on samaa mieltä: tuomarien kouluttaminen on tärkeää, sillä tuomarit ovat ympäristölakien toteuttamisen etujoukkoa.
– Meidän täytyy tasapainotella ihmisen ja ympäristön tarpeiden välillä. Kun haluamme pitää yllä ympäristön hyvää tilaa, konfliktit täytyy ratkaista oikeudessa. Koulutus selventää lain kantaa asiaan, Buteera sanoo.
Uganda tarvitsisi ilmastotuomioistuimen
Kun tuomareita koulutetaan, heidän täytyy omaksua valtavasti tietoa. Jotkut tuomarit tuntevat jotenkin Kioton ja Pariisin ilmastosopimukset, mutta ilmastonmuutos ja siihen liittyvät lait eivät kuulu useimpien arkipäivään.
Greenwatchin asianajaja Bridget Ampurira on osallistunut vuonna 2019 aloitettuun koulutukseen, jota on saanut yli 120 oikeusviranomaista.
– On tietenkin joitakin oikeusviranomaisia, jotka ovat skeptisiä ilmastonmuutoksen ja ilmasto-oikeuden suhteen. Niinpä he koulutuksessakin kyseenalaistavat ilmastonmuutoksen todellisuuden. Mutta on toisiakin, jotka ovat nähneet ja ymmärtäneet, että ilmastonmuutos on todella tapahtuva asia. Ilmastotapauksille annetaan nykyään paljon enemmän huomiota, Ampurira sanoo.
Greenwatch on vuosien mittaan haastanut useasti Ugandan hallituksen oikeuteen yleisen edun nimissä. Ugandan perustuslaki sallii yksilön tai järjestön nostaa oikeusjutun hallitusta vastaan, jos se ei ole täyttänyt velvollisuuksiaan.
Tuomioistuimet ovat ottaneet juttuja ratkaistavakseen, mutta ratkaisut vievät kohtuuttomasti aikaa, joissakin tapauksissa yli vuosikymmenen.
– Tapaus, jonka ratkaisuun olisi pitänyt mennä vuosi, kestääkin kymmenen vuotta. Ugandan pitäisi perustaa erityinen ilmastotuomioistuin, kuten Keniassa on tehty. Viivästynyt oikeus on kiistettyä oikeutta, Ampurira toteaa.
Viime heinäkuussa Kenian ympäristötuomioistuin määräsi 13 miljoonaa Yhdysvaltain dollaria vastaavan korvaussumman yhteisölle, jonka jäsenet kärsivät kierrätettyjen akkujen sulaton aiheuttamasta lyijymyrkytyksestä.
lehti 