Ruandan hallitus ja Afrikan lääketeollisuussäätiö APTF solmivat viime vuoden lopulla sopimuksen, jonka toivotaan sysäävän Afrikan lääketeollisuuden kasvuun ja siten auttavan maanosaa voittamaan rokote-eriarvoisuuden.
Afrikkalaisille tuli koronapandemian aikana selväksi, että maanosa tarvitsee omavaraisen lääketeollisuuden. Rikkaat maat pitivät huolen omien rokotevarastojensa riittävyydestä ja köyhät jäivät – rokotteiden tasapuoliseen jakoon pyrkineestä kansainvälisestä mekanismista huolimatta – merkittävästi vähemmälle.
Afrikan kehityspankki ADBn on lupautunut hankkeen alkuvaiheessa sijoittamaan 3 miljardia Yhdysvaltain dollaria farmaseuttisten tuotteiden kehittelyyn Afrikassa. Ensivaiheessa mukaan on tullut myös saksalainen, koronarokotteestaan kuuluisaksi tullut lääkeyhtiö BioNTech. Yhtiö rakentaa Kigaliin rokotetehdasta.
Afrikalle toimiva terveydenhoitojärjestelmä
Hankkeessa tartutaan afrikkalaisten lääkevalmistajien yleisimpiin ongelmiin, kuten heikkoon inhimilliseen ja institutionaaliseen kapasiteettiin sekä alhaiseen tekniseen kykyyn käyttää ja soveltaa uusia teknologioita.
– Hallituksen ja ATPF:n sopimus lupaa, että Afrikka tulee saamaan mitä se tarvitsee rakentaakseen oman terveydenhoitojärjestelmänsä, johon kuuluu kukoistava afrikkalainen lääketeollisuus ja laadukas hoidon infrastruktuuri, ADB:n presidentti tohtori Akinwumi Adesina sanoo.
”Tarvitaan keskittymistä teknologian siirtoon ja tiedon jakamiseen.”
APTF:n johtaja professori b huomauttaa, että investointien kestävyys edellyttää afrikkalaisten lääkevalmistajien pääsyä tiedon, taidon, teknologioiden ja farmaseuttisten tuotteiden valmistusprosessien äärelle. Pelkkä taloudellinen, strateginen ja sääntelyllinen tuki ei kuitenkaan riitä.
– Tarvitaan keskittymistä teknologian siirtoon ja tiedon jakamiseen, jotta voidaan rakentaa kapasiteettia ja moninaisuutta farmaseuttiseen arvoketjuun, Sampath toteaa.
Tähtäimessä erinomaisuus
ATPF solmi joulukuussa aiepöytäkirjan Euroopan investointipankki EIB:n kanssa. Yhteistyötä suunnitellaan alueellisten biosimilaarilääkkeiden innovoinnissa ja tuotannossa. Biosimilaarilääkkeet ovat ulkomaisten alkuperäislääkkeiden veroisia, mutta niistä pienesti eroavia versioita, jotka valmistetaan paikallisista biologisista materiaaleista.
EIB:n lehdistötiedotteessa tavoitteeksi mainitaan myös alueelliset lääkeainekeskukset.
Sampathin mukaan Afrikassa pitäisi poistaa esteet kotimaisen innovoinnin tieltä.
– Meidän täytyy työskennellä yliopistojemme ja julkisten tutkimusinstituutioidemme kanssa ja muuttaa ne erinomaisuuden keskuksiksi, Sampath hehkuttaa.
”Rokoteteknologiaa voi demokratisoida”
Sopimuksen toimeenpanon ensivaiheessa BioNTechin tehtaan ensimmäiset moduulielementit toimitettiin Kigaliin jo maaliskuussa 2023. Tehdas vihittiin käyttöön viime joulukuussa.
BioNTechin mukaan tehdas voisi muutaman vuoden kuluessa tulla osaksi laajempaa jakeluverkostoa, joka ulottuisi useisiin Afrikan maihin, mukaan lukien Senegal ja Etelä-Afrikka.
– BioNTechin yhteistyö Afrikan kanssa näyttää, että rokoteteknologia voidaan demokratisoida. Emme olisi päässeet tähän pisteeseen ilman laajaa yhteistyökumppanien verkostoa, Ruandan presidentti Paul Kagame sanoo.
Kigalin esikaupunkialueella sijaitseva lääketehdas aloittaa tuottamalla 50 miljoonaa rokoteannosta, mutta tuotantoa kasvatetaan, jos malaria- ja tuberkuloosirokotteiden kysyntä lisääntyy.
Ennen Kigalin tehtaan käyttöön vihkimistä Afrikan mantereella oli rokotteiden valmistajia viidessä maassa: Egyptissä, Etelä-Afrikassa, Marokossa, Senegalissa ja Tunisiassa.
lehti 