KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Peruun rakennetaan kiinalaisella rahalla kiistanalaista jättisatamaa

Näkymä Chancayn lahdelle, jonka ranta on rapautunut kiinalaisyhtiön rakentaman jättisataman rakennustöiden seurauksena. Kun satamatöiden ensimmäinen vaihe saadaan syksyllä päätökseen, juhlatilaisuuteen odotetaan Kiinan presidentti Xi Jinpingiä.

Näkymä Chancayn lahdelle, jonka ranta on rapautunut kiinalaisyhtiön rakentaman jättisataman rakennustöiden seurauksena. Kun satamatöiden ensimmäinen vaihe saadaan syksyllä päätökseen, juhlatilaisuuteen odotetaan Kiinan presidentti Xi Jinpingiä. Kuva: IPS/Mariela Jara

Paikalliset asukkaat kokevat jääneensä hankkeen jalkoihin.

Chancay, Peru – IPS/Mariela Jara
3.2.2024 16.58

–Elimme täällä kaikessa rauhassa, mutta kaikki muuttui, kun sataman rakentaminen alkoi muutama vuosi sitten, Miriam Arce sanoo.

Miriam Arce on yhteisöjohtaja, Chancayn sataman asukkaiden ja ympäristön puolustusyhdistyksen presidentti. Chancay on runsaan 60 000 asukkaan kunta 80 kilometriä Perun pääkaupungista Limasta pohjoiseen. Perussa seutu tunnetaan viljavista laaksoistaan, kalaisista rannikkovesistään ja lainelautailijoita houkuttelevista aalloistaan.

Nyt sinne rakennetaan jättiläismäistä satamaa, josta kaavaillaan Kiinan ja Latinalaisen Amerikan maiden välisen kaupan keskusta.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Tämä lahti oli ihanteellinen pakopaikka Liman kaaoksesta. Ihmiset tulivat tänne, koska täällä saattoi olla rauhassa ja turvassa. Kaikki tunsivat toisensa, eikä kauniista rannasta ja herkullisista kalaruuista nauttiessaan tarvinnut pelätä joutuvansa ryöstetyksi, Miriam Arce selittää.

Kotitalo on osa perhehistoriaa

Hänen isoisoäitinsä pakeni 1930-luvulla Espanjan sisällissotaa Peruun ja asettui tähän rantakaupunkiin, jossa hänen jälkikasvunsa on aina ollut tekemisissä kalastuksen kanssa. Arce on 54-vuotias ja elää vanhempiensa kanssa talossa, jossa ovat aiemmin eläneet hänen isovanhempansa, setänsä, tätinsä ja serkkunsa.

– Isoisäni työskenteli ensimmäisessä kalanruokatehtaassa ja 1960-luvun nousukautena yhtiö rakennutti nämä talot meren rannalle. Isäni, joka oli kalastaja, osti talon sitten myöhemmin.

Talon etupihalta näkyy meri ja laituri. Takaosastaan talo on kiinni Kiinan suurimman rahtiyhtiön, Cosco Shippingin rakennustyömaassa, joka pakottaa asukkaat sietämään jatkuvaa melua, pölyä ja saasteita. Ainoa vaihtoehto haitoista kärsimiselle on muuttaa pois.

– Tämä ei ole pelkkä talo, tämä on osa perhehistoriaani. Miksi minun pitäisi lähteä, kiskaista itseni juuriltani, kun olen syntynyt täällä ja rakastan tätä paikkaa? En aiemmin ollut yhteiskunnallinen aktivisti, mutta Chancayn lahden puolustaminen on tehnyt minut tietoiseksi, että elämä ja oikeudet ovat uhattuina maassamme, jossa rahalla näyttää olevan enemmän arvoa kuin ihmisillä, Arce sanoo.

Osa uutta silkkitietä

Arcea on ajanut aktivismiin Chancayn jättisataman rakentaminen. Satamahanke käynnistyi vuonna 2016 kiinalaisella 1,2 miljardin Yhdysvaltain dollarin sijoituksella, joka on osa Kiinan maailmanlaajuista talous- ja infrastruktuurihanketta. Toisinaan uudeksi silkkitieksi kutsutussa hankkeessa parannetaan teitä, satamia ja muuta infrastruktuuria lukuisissa varsinkin globaalin etelän maissa, myös Etelä-Amerikassa.

Cosco Shipping liittyi projektiin vuonna 2019. Yhtiö hankki 60 prosenttia osakkeista, otti vastuun rakentamisesta ja muutti perulaisen kaivosyhtiö Volcanin alkuperäistä, vaatimattomampaa suunnitelmaa monikäyttöterminaaleiksi. Terminaalien odotetaan käsittelevän miljoona konttia vuodessa. Valmistuttuaan Chancayn satamakompleksi on 992 hehtaarin laajuinen.

Ensimmäinen rakennusvaihe huipentuu sataman käyttöön vihkimiseen Aasian taloudellisen yhteistyön järjestön Apecin marraskuussa Perussa järjestettävän kokouksen aikana. Kiinan presidentti Xi Jinpingin odotetaan osallistuvan tilaisuuteen.

Perun hallituksen mukaan jättihanke tekee Perusta Tyynenmeren alueen Latinalaisen Amerikan logistiikkakeskuksen, joka edistää valtiontaloutta ja vientiä sekä lisää kaupankäyntimahdollisuuksia ja paikallista työllisyyttä.

Merivirrat muuttuivat

Miriam Arcen kotitalo sijaitsee Cascajo-kukkulan rinteessä, josta näkee sataman rakennustyömaan. Rinteestä näkee myös rannan rapautumisen ja ympärysmitaltaan kolmemetriset hiekalla ja vedellä täytetyt kankaiset geoputket, jotka satamayhtiö on asentanut vesirajaan eroosiota torjumaan.

– Rakennustyöt ovat muuttaneet merivirtojen suuntia, eikä meillä enää ole isoja aaltoja. Olemme menettäneet turisteja houkutelleen lahden kauneuden ja lisäksi ympäristö ja luonnonvarat ovat vaurioituneet, Arce valittaa.

Rakennustöiden räjäytykset synnyttivät seismisiä aaltoja, jotka vahingoittivat taloja jopa 50 kilometrin päässä. Paikallisten asukkaiden protestien ansiosta yhtiö suostui maksamaan aiheuttamistaan haitoista 75 260 yhdysvaltain dollarin korvauksen taloutta kohden.

– Ongelmana on, ettei yhtiö tunnusta meitä ihmisiksi, joihin projekti on vaikuttanut. Yhtiön kanssa tehtyjen korvaussopimusten ehdot käytännössä sanelevat, etteivät ihmiset voi valittaa tai protestoida, Angely Yufra sanoo. Hän on asunut Chancayssa koko 49 vuoden ikänsä.

Yufra elää nykyään kahden aviomiehensä kanssa, lapset ovat itsenäistyneet. Hän sanoo, ettei pelkää yhtiötä, vaikka se on haastanut useita protestien johtajia oikeuteen.

Arcen mukaan hanketta ovat alusta alkaen leimanneet salailu ja valheellinen tiedotus. Siihen ovat syyllistyneet kaikki hallinnot Alan Garcian toisesta presidenttikaudesta (2006–2011) lähtien.

– Ollanta Humala, Pedro Pablo Kuczynski ja Pedro Castillo, kaikki he antoivat vuorollaan hyväksyntänsä, vaikka kansalaisjärjestöt ja julkiset organisaatiot toimittivat yli sata huomautusta hankkeen ympäristövaikutustutkimukseen, Arce sanoo.

Vikasuuntaan heti alussa

Sataman rakennustyöt ovat käytännössä vallanneet kokonaisia kaupunginosia, joiden läpi rekat rahtaavat materiaaleja työmaalle. Satamarakennelmiin kuuluu myös Chancayta halkova vajaa parikilometrinen kuljetustunneli, joka on rakennustyön aikana jo kertaalleen sortunut.

– Chancayn maaperä vaihtelee suuresti, mutta maaperäanalyysia tunnelin rakentamista varten ei tehty. Alun alkaen projekti lähti vikasuuntaan, sillä työn laajuuden vuoksi se olisi pitänyt toteuttaa asumattomassa erämaassa, Arce huomauttaa.

Panamerikkalainen pikatie halkoo Chancayn kahtia. Nyt siellä seisoo valtavia betonipylväitä, joiden päälle rakennetaan korotettua tietä sataman rekkoja varten. Sataman logistiikka-alueelle odotetaan päivittäin vähintään 4 000 rekkaa.

– Mitä tapahtuu tien vieren asukkaille? He jäävät ansaan, eivät pääse kouluun, torille tai sukulaisiin. Yhtiö on sanonut, että se rakentaa vaihtoehtoisen tien, mutta siihen saattaa mennä vuosia. Arce huokaa.

Kivi jättiläisen kengässä

Hanke vaikuttaa myös asukkaiden mielenterveyteen. Ikänsä Chancayn satamassa elänyt 75-vuotias María Bautista kertoo, ettei milloinkaan ole kärsinyt yhtä pahasta ahdistuksesta kuin juuri nyt.

Bautista pitää yhdessä tyttärensä ja tyttärentyttärensä kanssa lainelautailijoiden aiemmin suosimaa ravintolaa ja majataloa.

– Nyt he eivät enää tule, sillä täällä ei enää ole aaltoja, hän valittaa.

– Lisäksi maaperän saasteet vahingoittavat keuhkoputkiamme ja yhtiön henkilökunta talloo ihmisarvoamme, kun he antavat meille korvausrahojamme.

Asukasjärjestöjen aktiivit tietävät, ettei rakennustöitä lopeteta heidän valitustensa takia. Taloudelliset ja poliittiset intressit ovat siihen aivan liian suuret. Järjestöt toivovat vain, että hallitus tunnustaa heidän oikeutensa kohtuullisiin korvauksiin.

– Me olemme kivi jättiläisen kengässä, Arce kuvaa satamayhtiön ja paikallisten asukkaiden suhdetta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Kuvituskuvassa Bukelen vastainen mielenosoitus San Salvadorissa. Kansalaisyhteiskunnan tila käy yhä ahtaammaksi Latinalaisessa Amerikassa. Useat maat ovat säätäneet lakeja, jotka tekevät kansalaisjärjestöjen toiminnasta vaikeampaa tai suorastaan mahdotonta. Viimeisen vuoden aikana lakeja on säädetty muun muassa Venezuelassa, Paraguayssa, Perussa ja El Salvadorissa.

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Uusimmat

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Lahden Vesijärven sataman menneisyys avautuu kiehtovalla tavalla Timo Sandbergin Surmasatamassa.

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

Mapuchekansan edustajat juhlivat juhannukseen sijoittuvaa uutta vuottaan We Tripantua Vilcúnissa, 700 kilometriä Santiagon eteläpuolella.

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

Elina Backmanin viisi dekkaria muodostavat ulkoasuaan myöten yhtenäisen sarjan.

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
02

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
03

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
04

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään