KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Julistuksen lukija jättää tehtävänsä

Jouko Lehmusto kaivaa jouluaattona kassakaapista esiin pergamenttikäärön, josta hän lukee joulurauhan.

Jouko Lehmusto kaivaa jouluaattona kassakaapista esiin pergamenttikäärön, josta hän lukee joulurauhan. Kuva: Studio Vizualis / Esko Keski-Oja

Huomenna, jos Jumala suo, on meidän Herramme ja Vapahtajamme armorikas syntymäjuhla, ja julistetaan siis täten yleinen joulurauha, aloittaa kansliapäällikkö Jouko Lehmusto, viimeisen kerran. Jatkajan nimeä ei vielä tiedetä.

Pekka Helminen
24.12.2010 8.00
Fediverse-instanssi:

Lehmustolle lankeaa kunnia lausua joulurauhan sanat Suomen Turusta kahdeksannen kerran.

– Ei jännitä. En tarvitse ramppikuumepillereitä. Teksti täytyy kyllä osata ulkoa.

Turun kaupungin virkamies näyttää ottavan viileästi, vaikka tapahtuma Vanhalla Suurtorilla televisioidaan suorana lähetyksenä Suomeen ja Ruotsiin.

ILMOITUS
ILMOITUS
Joulu-rauhan teksti on muistitiedon varassa.

Lehmusto myöntää, että julistuksen lukeminen vanhalla ruotsin kielellä vaatii tarkkaavaisuutta ja harjoittelua.

– Ruotsi poikkeaa nykyruotsista ääntämyksessä. Sanat ovat pitkiä ja monimutkaisia.

– Mustaa viinimarjamehua saatan juoda ennen tapahtumaa äänen vuoksi. Tähän aikaanhan on kaikenlaista flunssaa liikkeellä.

Lehmuston mielestä jouluaattona vesitihku on ilkeintä.

– Minun kohdalleni ei ole paukkupakkasia sattunut. Nyt näyttää siltä, että lumimyräkkä saavuttaa Turun vasta tilaisuuden jälkeen, Lehmusto kertoo.

Maamme-laulun ja Jumala ompi linnamme -virren Lehmusto kertoo laulavansa muiden, kuoron ja yleisön mukana. Mikrofoni on sillä tavalla säädetty.

Kommelluksia vähän

Omalta ajaltaan Lehmusto ei muista tapahtuneen kommelluksia. Seitsemän vuoden aikana edes soittokunnan torvet eivät ole jäätyneet.

1990-luvulla oli kuitenkin käydä ikävästi. Seremonian valmisteluista vastaavaa kaupungin tiedotussihteeriä Raimo ”Rami” Helmistä kohtasi aattoaamupäivällä ”pelipaikalle” saapuessaan kaamea näky. Julistuksen antamiseen tarkoitetun, Brinkkalan talon parvekkeelle pystytetyt kaksi kuusta oli ruhjottu käyttökelvottomiksi ja heitetty alas torille.

”Rami” kiihdytti muhkean olemuksensa Tuomiokirkon suuntaan, jossa kuusikauppiaat kokoilivat viimeisiä kuusen ”kräkejä” pois. Onneksi hän törmäsi tuttuun maalaiseen, joka heltyneenä antoi onnettomalle virkamiehelle kaksi komeaa kuusta. Oikeastaan tarkoitus oli viedä ne meille kotiin, kerrotaan miehen tokaisseen.

”Rami” jatkoi puuskuttaen, mutta tarmokkaasti tavaratalo Wiklundille, josta hän tuli mukanaan sähkökynttilät.

Joulurauha oli pelastettu. Siitä lähtien alue on ollut vartioitu.

Teksti muistista

Aikanaan joulurauha oli vakava asia, ja sen rikkomisesta aiheutui vakavia seuraamuksia.

Vuoden 1827 Turun palo tuhosi Turun maistraatin asiakirjat. Joulurauhan kirjoitti ylös muistista maistraatin sihteeri. Oletetaan, että teksti perustuu kuningatar Kristiinan käskykirjeeseen 1640-luvulta

Nykyinen teksti vakiintui käyttöön vuonna 1956. Se on paljon tiivistetympi kuin Ruotsin suurvalta-ajan ja luterilaisen puhdasoppisuuden julistukset.

Nyt käytössä olevan pergamenttikäärön on tehnyt taiteilija Tauno Torpo vuonna 1956. Keskiaikaisen esimerkin mukaan laadittua asiakirjaa säilytetään kaupunginkanslian kassakaapissa. Varmuuskopion on myöhemmin laatinut galligrafian opiskelija Merja Koivuniemi.

Turussa joulurauhan julistaminen on säilynyt lähes katkeamattomana keskiajalta saakka. Ensimmäisen julistuksen arvellaan annetun 1320-luvulla.

Kuninkaan tahto

Mannermaiseen tapaan kuului antaa erilaisia rauhoja. Tämä omaksuttiin myös skandinaaviseen lainsäädäntöön. Ruotsin vallan aikana Turun pormestari ja raati toteuttivat Lehmuston mukaan julistuksen, itse asiassa kuninkaan tahtoa.

1600-luvulla joulurauha oli Lehmuston mukaan konkretisoitu julistus, jossa kiellettiin mässäily, juopottelu, väkivaltaisuus sekä kaikenlainen rauhaton käyttäytyminen.

– Siinä varoitettiin tulen käytöstä ja jopa ottamasta tuntemattomia ihmisiä vieraiksi, Lehmusto kertoo.

Kaarle X Kustaan julistuksessa kiellettiin kekkulointi joulupukkina häpeälliset tanssit ja yöreissut. Uhkana rikkomuksista oli kovat sakot, että tekijä saattoi joutua suuriin vaikeuksiin.

Lakimies Lehmusto viittaa nykyisen julistuksen tekstiin, jossa ilmoitetaan rauhan rikkojaa rangaistavan ”raskauttavien asianhaarain vallitessa” -kohtaan. Termi säilyi viime vuosisadan puoliväliin vanhassa rikoslaissamme.

”Kauhea onnettomuus”

Aluksi julistus luettiin vain ruotsiksi. Vuonna 1711 tapahtui kuitenkin ”kauhea onnettomuus”, kun se julistettiin myös suomen kielellä. Oletettavasti näiltä ajoilta lähtien se on kuultu ”rahvaan kielelläkin”.

Maamme-laulun ensimmäinen säkeistö kajahti ensimmäisen kerran myös ruotsiksi vasta vuonna 1989, tosin kiivaan lehtipolemiikin jälkeen.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Markus Mustajärvi istui viisi kautta eduskunnassa 2003-2023.

Markus Mustajärvi yrittää paluuta eduskuntaan Lapissa – vasemmistoliiton tavoitteena saada menetetty paikka takaisin

– Uudet ja parhaat ideat yhteiskunnassa eivät synny parlamenteissa, sanoo Li Andersson.

Li Andersson uuden ajatuspajan johtoon – Luvassa vasemmiston ratkaisuja turvallisuuspolitiikkaan ja ekologiseen siirtymään

Kansanedustaja Timo Furuholm

Timo Furuholm hakee jatkokautta eduskuntaan – Tavoitteena pysäyttää hyvinvointivaltion heikentäminen

Perinnöt jakavat ihmisiä ja alueita – ”Onhan se vähän niin kuin lottoa”

Uusimmat

Elämäkerta vahvistaa kuvaa Riikka Purrasta monomaanisena maahanmuuttofanaatikkona

Markus Mustajärvi istui viisi kautta eduskunnassa 2003-2023.

Markus Mustajärvi yrittää paluuta eduskuntaan Lapissa – vasemmistoliiton tavoitteena saada menetetty paikka takaisin

– Uudet ja parhaat ideat yhteiskunnassa eivät synny parlamenteissa, sanoo Li Andersson.

Li Andersson uuden ajatuspajan johtoon – Luvassa vasemmiston ratkaisuja turvallisuuspolitiikkaan ja ekologiseen siirtymään

Kansanedustaja Timo Furuholm

Timo Furuholm hakee jatkokautta eduskuntaan – Tavoitteena pysäyttää hyvinvointivaltion heikentäminen

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Huumeiden viihdekäyttö räjähti käsiin – asiantuntijan mukaan monikaan ei tiedä, mitä tekee

 
02

Perinnöt jakavat ihmisiä ja alueita – ”Onhan se vähän niin kuin lottoa”

 
03

Suomi on miehitetty maa, kirjoittaa vasemmiston ex-kansanedustaja Markus Mustajärvi

 
04

Uusi raportti varoittaa velkajarrun vaaroista –  ”Uhkana on, että sopeutukset luovat noidankehän”

 
05

Yle: Vasemmistoliiton kannatus 11,3 prosenttia – KU:n toimitus analysoi puolueiden kannatusta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Perinnöt jakavat ihmisiä ja alueita – ”Onhan se vähän niin kuin lottoa”

10.04.2026

Suomen asevelvollisuuden kustannukset pitäisi laskea Naton menoihin, sanoo Minja Koskela

09.04.2026

Uusi raportti varoittaa velkajarrun vaaroista –  ”Uhkana on, että sopeutukset luovat noidankehän”

09.04.2026

Yle: Vasemmistoliiton kannatus 11,3 prosenttia – KU:n toimitus analysoi puolueiden kannatusta

09.04.2026

Syke: Suomalaiset toivovat päättäjiltä vaikuttavampia ilmastotekoja – tavoitteista pidettävä kiinni

09.04.2026

Furuholm vaatii asehankintojen ihmisoikeusarviointia ja jätti eriävän mielipiteen puolustusvaliokunnassa

08.04.2026

”Oikeistohallituksen epäonnistuneen talouspolitiikan jäljet ovat rumat” – Vasemmistoliitto, vihreät ja demarit jättivät välikysymyksen köyhyyskriisistä

08.04.2026

Näin KU kertoi vuonna 2023, miten valtiovarainministeriöstä tuli talouskeskustelua ohjaava superministeriö

08.04.2026

Huumeiden viihdekäyttö räjähti käsiin – asiantuntijan mukaan monikaan ei tiedä, mitä tekee

07.04.2026

Neljä tarinaa maanpaosta – Myanmarin vastarinta kukoistaa Thaimaassa

06.04.2026

Tutkijat: Geneettinen monimuotoisuus on brasilialaisten pitkäikäisyyden salaisuus

05.04.2026

Poskettoman hyvä ”påskekrim” Huuto syntyi kahden norjalaisen dekkariveteraanin yhteistyönä

04.04.2026

Reilu kauppa rahoittaa koteja ja terveydenhoitoa El Salvadorin kahviviljelmillä

04.04.2026

Yhteisöradiot antavat kullanarvoisia neuvoja ilmastonmuutoksen kanssa kamppaileville tansanialaisille

03.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset