Uzbekistanin pääkaupungissa Taškentissa kevät on vaihtunut kesäksi. Pyöräteillä nuoret kaahaavat sähköpotkulaudoilla, ja terasseilla siemaillaan karamellimacchiatoa ja paikallisia pienpanimo-oluita.
Taškentista pääsee luotijunalla kahdessa tunnissa muinaisen silkkitien keskukseen Samarkandiin. Junaliput kannattaa varata verkosta hyvissä ajoin, sillä Samarkandista on tullut suosittu turistikohde, jossa matkailijat eri puolilta maailmaa ottavat itsestään selfieitä mosaiikein koristeltujen moskeijoiden ja vastarestauroitujen keskiaikaisten koraanikoulujen edessä.
Vielä muutama vuosi sitten Uzbekistan oli eristäytynyt ja korruptoitunut diktatuuri, jossa ihmisiä pantiin pakkotyöhön puuvillapelloille ja ulkomaiset firmat joutuivat maksamaan miljoonalahjuksia saadakseen toimiluvan.
Jotkut saattavat vielä muistaa takavuosien lahjusskandaalin, jossa TeliaSonera siirsi 300 miljoonan euron edestä rahaa Gibraltarissa rekisteröidylle postilaatikkofirmalle voitelumaksuna operaattorilisensseistä Uzbekistanissa. Rahat päätyivät presidentti Islam Karimovin tyttären Gulnara Karimovan sveitsiläisille pankkitileille.
Gulnara Karimova istuu nyt vankilassa Uzbekistanissa ja hänen omaisuudestaan käydään oikeustaistelua sveitsiläisessä tuomioistuimessa.
Islam Karimov kuoli vuonna 2016 ja uudeksi presidentiksi nimitettiin Shavkat Mirzijojev. Kansainvälisessä mediassa puhuttiin Uzbekistanin keväästä. Mirzijojev oli ollut Karimovin pääministerinä 13 vuoden ajan, mutta nyt hän lupasi rakentaa Uzbekistanista kansanvaltaan perustuvan oikeudenmukaisen yhteiskunnan. Lakeja uudistettiin, markkinoita avattiin ja ulkomailta saatiin investointeja. Pakkotyö puuvillapelloilla kiellettiin.
36 miljoonan asukkaan Uzbekistan otti paikkansa Keski-Aasian uutena nousevana suurvaltana. Mirzijojev korosti kaupankäynnin ja talousyhteistyön tärkeyttä Kiinan, Venäjän ja Keski-Aasian maiden perustamassa Shanghain yhteistyöjärjestössä.
Uzbekistan on maailman suurimpia uraanin ja kullan tuottajia, maailman toiseksi suurin porkkanoiden ja aprikoosien tuottaja, kuudenneksi suurin puuvillan tuottaja ja kahdeksanneksi suurin vesimelonien tuottaja. Maaperästä porataan öljyä ja maakaasua.
Katukuvasta huomaa myös sen, että melkein jokainen auto on merkiltään Chevrolet. Autot valmistetaan Uzbekistanissa entisellä General Motorsin tehtaalla.
Osana presidentti Mirzijojevin peräänkuuluttamaa talousyhteistyötä Venäjän valtion ydinvoimayhtiö Rosatom suunnittelee Uzbekistaniin parhaillaan uutta ydinvoimalaa.
Uzbekistanilla on aina ollut läheinen suhde Venäjään. Uzbekistanissa lähes kaikki osaavat venäjää, ja miljoonat uzbekistanilaiset työskentelevät siirtotyöläisinä Venäjällä.
Taškent oli aikoinaan Neuvostoliiton neljänneksi suurin kaupunki. Tälläkin hetkellä noin kymmenen prosenttia kaupungin asukkaista on äidinkielenään venäjää puhuvia etnisesti venäläisiä Uzbekistanin kansalaisia. Ukrainan sodan alkamisen jälkeen Uzbekistaniin on tullut ainakin kymmeniä tuhansia venäläisiä lisää, monet heistä korkeasti koulutettuja nuoria miehiä, jotka eivät halunneet joutua rintamalle.
Uzbekistanin suhdetta Venäjään on kutsuttu pragmaattiseksi. Uzbekistan vaati pian Venäjän hyökkäyksen jälkeen vihollisuuksien lopettamista Ukrainassa. Uzbekistan ei tunnusta Donetskin ja Luhanskin alueiden itsenäisyyttä eikä niiden liittämistä Venäjään.
Viranomaisten mukaan Uzbekistan noudattaa Venäjälle asetettuja pakotteita. Uzbekistanissa ei esimerkiksi pysty enää käyttämään venäläisiä pankkikortteja. Samalla kuitenkin lukuisat paikalliset yritykset ovat toimittaneet Venäjälle elektroniikkaa ja kodinkoneita, joiden mikrosiruja tai muita komponentteja voi päätyä Venäjän sotateollisuudelle.
Venäjälle tuodaan Uzbekistanin kautta myös länsimaisia muotivaatteita, hajuvesiä ja kosmetiikkaa, joita pakotteiden vuoksi ei ole saatavilla Venäjällä.
Shavkat Mirzijojev on ollut Uzbekistanin presidenttinä kohta kuusi vuotta. Talous on kasvanut viiden prosentin vuosivauhtia, ja maahan on rakennettu kauppakeskuksia, teknologiakeskuksia, luksushotelleja ja erilaisia keinotekoisia teemapuistoja.
Lupaukset demokratiasta ovat olleet toistaiseksi tyhjää puhetta. Hallitus kontrolloi yhä tiedotusvälineitä eikä salli minkäänlaista arvostelua. Puoluepoliittista oppositiota ei ole olemassa.
Puuvillantuotannon yhä jatkuvista epäkohdista raportoivia järjestöjä vainotaan, ja korruptiotapauksia paljastaneita bloggaajia on tuomittu tekaistuilla syytteillä pitkiin vankeusrangaistuksiin.
Toukokuun alussa julkaistussa vuosittaisessa lehdistönvapausindeksissä Uzbekistan putosi kaikista maailman maista sijalle 148.
Mirzijojev on myös pönkittänyt valtaansa eri tavoin. Viime kesänä presidentin toimikausi pidennettiin seitsemään vuoteen ja uudelle kaudelle valitulle Mirzijojeville sallittiin vielä kaksi presidenttikautta. Parhaassa tapauksessa hän voi jatkaa vallassa vuoteen 2037 asti.
Mirzijojev nimitti viime kesänä tyttärensä pääneuvonantajakseen. Vävy oli jo ennestään presidentinkanslian päällikkö. Vävypojan isä työskentelee valtion turvallisuuspalvelun johtajana.
Presidentin vävy on Uzbekistanin rikkaimpia liikemiehiä ja laajasti verkostoitunut myös ulkomailla. Ystäväpiiriin kuuluvat muun muassa Dubain kruununprinssi Hamdan ja Tšetšenian johtaja Ramzan Kadyrov.
uutiskirje 
