KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Eriytyvän maan tarinoita, miltä näyttää kuntakenttä vuonna 2040? – Näin vastaavat poliitikko, tutkija ja toimittaja

Suomi ikääntyy ja autioituu vauhdilla.

Suomi ikääntyy ja autioituu vauhdilla. Kuva: Jarkko Mänttäri

Kansan Uutiset
2.3.2025 9.00

Numeroita alueilta

Helsingin Kalliossa asui yhden neliökilometrin alueella enemmän asukkaita kuin oli 256 kunnassa vuonna 2023.

Muuttovoittoa vuonna 2024 sai yli puolet kunnista (172): kotimaasta 86 kuntaa ja ulkomailta 277 kuntaa.

BKT:n muutosprosentti 2010—2022: 1. Kainuu 69,2 % 2. Lappi 62,3 % 3. Pohjois-Savo 52,6 %.

Väestön ikääntyminen tiedettiin hyvissä ajoin. Silti siihen varauduttiin hyvin heikosti. Seuraukset nähdään nyt.

Suomen väestökehitys tiedetään myös. Silti siihen varautuminen on vielä pahasti kesken. Seurauksia tullaan näkemään pian. Terveyspalveluiden työntekijöistä 20–30 prosenttia on eläköitymässä kymmenen vuoden sisällä.

Samalla tarina muuttotappioalueista peittää alleen monta asiaa. Pohjois-Suomi on esimerkiksi ollut työpaikkojen kehityksessä kärjessä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Keskustelu kunta- ja aluevaalien alla tulee taatusti keskittymään sosiaali- ja terveyspalveluihin. Samalla pari sanaa voisi sanoa myös väestökehityksestä, koska vuonna 2040 Suomi tulee näyttämään hyvin erilaiselta. Tuohon on 15 vuotta aikaa.

Tämän vuoksi kysyimme tällä kertaa raadiltamme: Miltä Suomen kuntakenttä näyttää vuonna 2040?

 

Mikko Aaltonen / Hanna Gråsten-Lahtinen / Rasmus Aro

Mikko Aaltonen / Hanna Gråsten-Lahtinen / Rasmus Aro

Mikko Aaltonen
Vasemmistoliitto

 

Suomen kuntakentän tulevaisuuteen vaikuttavat isosti talouden kehitys ja poliittiset päätökset tai niiden tekemättä jättäminen. Kuntakentän eriytyminen tulee jatkumaan. Väestö kasvaa suurissa kaupungeissa ja niiden lähikunnissa.

Tämä on haaste näiden kuntien taloudelle, koska palvelutarve ja investointien määrä kasvaa. Kunnissa, joissa väestö vähenee, talouden haaste muodostuu veropohjan ohentumisesta ja kuntaan jäävän ikääntyvän väestön palvelutarpeista.

Kaupunkiseutujen kasvu ja asukasmäärän lasku muualla maassa saattaa hyvin johtaa kuntaliitoksiin. Tämä voi tapahtua sekä kaupunkiseuduilla että niiden ulkopuolella. Usein omasta kunnasta halutaan pitää kiinni, mutta talouden realiteetit voivat ajaa kuntia yhdistymään.

Kaupunkiseutujen ulkopuolellakin kunnat voivat kuitenkin olla taloudellisesti vahvoja seudulla toteutettujen hankkeiden kuten tuulivoiman myötä. Poliittisessa päätöksenteossa tulisikin huomioida kuntien eriytyminen ja keinot, joilla erilaisten kuntien elinvoimaa voidaan tukea.

Suomeen tarvitaan myös aktiivista kaupunkipolitiikkaa tukemaan kasvavia kaupunkiseutuja.

Hanna Gråsten-Lahtinen
Toimittaja
Iltalehti

 

Näyttää väistämättömältä, että kunnat eriytyvät entisestään hyvin ja huonosti pärjääviin.

Monien kuntien ja myös kaupunkien talousnäkymät ovat heikot, minkä asukkaat näkevät lähivuosina sopeutustoimina: palvelut heikkenevät ja veroja korotetaan.

Silti osa kunnista ei selviä: Kuntaliitto on arvioinut, että kriisikuntien määrä kasvaa merkittävästi, ja kuntien yhdistämisiä nähdään lähivuosina aiempaa enemmän. Petteri Orpon (kok) hallituksella on ollut huolta myös suurten kaupunkien investointikyvystä.

Kuntatalouden gurut Eero Laesterä ja Arto Sulonen peräänkuuluttivat hiljattain hallitukselle laatimassaan selvityksessä, että kuntien määrän lisäksi olisi tarpeen katsoa, voitaisiinko osan kuntien tehtäviä vähentää. Tämä on yksi mahdollinen kehityskulku.

Hallituksella on käynnissä normien keventämisen hanke kuntien tehtäviin, ja siihen sisältyy myös kunta- ja aluekohtaisia kokeiluja. Kunnissa tarvitaan jatkossakin lähipalveluita, mutta todennäköistä on, että kunnat lisäävät etäpalveluita hyvinvointialueiden tavoin osassa palveluita. Hallituksen hankkeessa kunnilla on ollut halua kokeilla esimerkiksi saamen kielen etäopetusta.

Rasmus Aro
Johtava asiantuntija

MDI

 

Tuleva demografinen kehitys uhkaa vahvistaa jo vahvoja kuntia ja heikentää jo heikosti kehittyneitä kuntia. Kuilu kasvavien kaupunkiseutujen ja ”muun maan” välillä syvenee, ja kuntapolitiikkaa tehdään yhä erilaisemmissa todellisuuksissa.

Vuonna 2040 syntyvyyden laskun pakottamat vaikeat päätökset koulutuspalveluiden ”tehostamisesta” (koulujen sulkemisista) on jo tehty, mutta väestön ikääntymisen haaste kasvaa. Kaksinkertaistunut yli 84-vuotiaden määrä tiukentaa rahanjakoa kunnille. Samalla sote-palvelut keskittyvät. Sivistys- ja sote-palvelut ”seutuistuvat”: pienemmistä kunnista matkustetaan lähipalveluiden perässä kaupunkeihin. Kuntalaisten näkökulmasta palvelut heikkenevät.

Kansallinen politiikka keskittyy suurten keskusten kysymyksiin; muualla tuotettu ääni vaimenee. Keskustelu kuntien lakisääteisten tehtävien eriyttämisestä kiihtyy. Palvelut uhkaavat kadota ensimmäisenä alueilta, joille ne viimeisenä saapuivat.

Kokemus alueellisesta epäoikeudenmukaisuudesta kasvaa ja luottamus vähenee. ”Alueellisten todellisuuksien” eriytyessä syntyy hedelmällistä maaperää lisääntyvälle yhteiskunnalliselle polarisaatiolle, minkä negatiivisia vaikutuksia ei voi olla havaitsematta jo tällä hetkellä.

Numeroita alueilta

Helsingin Kalliossa asui yhden neliökilometrin alueella enemmän asukkaita kuin oli 256 kunnassa vuonna 2023.

Muuttovoittoa vuonna 2024 sai yli puolet kunnista (172): kotimaasta 86 kuntaa ja ulkomailta 277 kuntaa.

BKT:n muutosprosentti 2010—2022: 1. Kainuu 69,2 % 2. Lappi 62,3 % 3. Pohjois-Savo 52,6 %.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Palestiinan lippu liehuu Palestiinan edustustolla Helsingissä.

Vasemmistoliitossa ollaan huolissaan Palestiinan tunnustamisen suhteen: Näyttää siltä, että pääministeri on perussuomalaistan ja kristillisdemokraattien panttivankina

Onko kyse siitä, että hyväksymällä pieni kusetus saadaan pidettyä palkkatasoa tarpeeksi alhaalla, Toni Malmström pohtii.

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Uusimmat

Etiopian somalialueen paimentolaiset kasvattavat kameleita ja vuohia kuivilla ja kuivuudelle alttiilla alueilla. He joutuvat olemaan liikkeellä jatkuvasti laitumia ja juottopaikkoja eläimilleen etsiessään.

Pitkäaikainen kuivuus ruokkii väkivaltaa ja pakottaa tytöt naimisiin

Intian Sikkimin osavaltiossa elävä vanhus joutuu jälkipolvien muutettua pois kamppailemaan yksin masennusta, ahdistusta ja orastavaa dementiaa vastaan. Muiden ongelmien päälle tulevat vielä hengenvaarallisen rajut helteet, joiden ennustetaan lisääntyvän sitä mukaa kuin maapallon lämpötila kohoaa.

Odotettavissa elämän ehtoopuolella: lisää tappavia helteitä

Itäisen Keski-Euroopan vaaleista tehdään julkisessa keskustelussa EU-vaalit, koska emme osaa tai edes halua syventyä maiden sisäpolitiikkaan

Kiskoilta löytyy ruumis Anu Ojalan uudessa jännärissä.

Anu Ojalan Tarkka-ampuja tarjoaa kiihkeää toimintaa ja ohutta sanomaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

 
02

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Odotettavissa elämän ehtoopuolella: lisää tappavia helteitä

 
05

Vasemmistoliitossa ollaan huolissaan Palestiinan tunnustamisen suhteen: Näyttää siltä, että pääministeri on perussuomalaistan ja kristillisdemokraattien panttivankina

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Vasemmistoliitossa ollaan huolissaan Palestiinan tunnustamisen suhteen: Näyttää siltä, että pääministeri on perussuomalaistan ja kristillisdemokraattien panttivankina

04.08.2025

Näin kerrostalotyömaalla vedätetään – ”Ihan sama mikä hallitus on vallassa, harmaan talouden toimet eivät etene”

04.08.2025

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

28.07.2025

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

21.07.2025

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

21.07.2025

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

20.07.2025

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään