KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Ainakin Pohjanmaalle luvassa tulvia

Sulamisvesien mukana huuhtoutuu runsaasti ravinteita Itämereen. Kuva Turun Halistenkoskelta.

Sulamisvesien mukana huuhtoutuu runsaasti ravinteita Itämereen. Kuva Turun Halistenkoskelta. Kuva: Pekka Helminen

Runsaat lumimäärät ovat jo nyt nostaneet tulvariskiä Etelä-Pohjanmaalla. Varsinkin pienet joet Uudenmaan rannikolla voivat myös tulvia .

Pekka Helminen
17.2.2011 16.08

Tammikuun runsaat lumisateet ovat kerryttäneet lumia jo kaksinkertaisiksi ajankohdan keskimääräiseen nähden Etelä-Pohjanmaalla. Erityisen runsaita lumet ovat Pohjanmaan rannikolla, jossa lunta on jo saman verran kuin viime talvena enimmillään. Koska lunta arvioidaan vielä kertyvän 10-50 millimetrin verran, runsas lumimäärä tuo myös tulvariskin.

Lumen vesikuorma esimerkiksi Kyrönjoen valuma-alueella on Suomen ympäristökeskuksen johtavan hydrologin Bertel Vehviläisen mukaan kaksinkertainen keskimääräiseen verrattuna. Nyt sataneen lumen vesiarvo liikkuu 120 millimetrin yläpuolella neliömetriä kohden, kun keskimäärin arvo on 60 millimetriä. Vehviläinen huomauttaa, että joskus ollaan päästy 180 millimetriinkin.

Jos lunta kertyy normaaliin tapaan helmi- ja maaliskuun ajan, tulee tulevan kevään tulvahuipusta suurempi kuin viime keväänä. Myös Uudenmaan rannikon joissa on lumitulvariski. Tämä koskee etenkin pieniä jokia kuten Espoonjokea. Näiden vedet kertyvät yksinomaan runsaslumisimmilta rannikon alueilta.

– Jos sataa ja sulaa kerralla, on tulvien todennäköisyys suurempi, Vehviläinen summaa. Pohjanmaalla on ympäristökeskuksen mukaan luvassa tulvia todennäköisemmin kuin viime vuonna.

Pohjanmaalla Vehviläisen mukaan tulvariskiä keväällä lisää jääpatojen syntyminen.

Vesiarvot maksimiluokkaa

Lumen vesiarvo on etelärannikoilla monin paikoin jo nyt viime vuoden maksimin luokkaa. Lunta saattaa tulla lisää reilustikin ennen kevättä. Kevättulvat tulevat olemaan Etelä-Suomessa suurella todennäköisyydellä vähintään viime kevään tasolla, mikäli lumet sulavat kerralla.

Esimerkiksi Vantaanjoen alajuoksulla lumen vesiarvo, noin 150 millimetriä, on yli kolminkertainen ajankohdan keskimääräiseen arvoon verrattuna. Koko Vantaanjoen vesistöalueella lumen vesiarvo on keskimäärin noin 120 milliä.

Järvivedet nyt alhaalla

Järvialtaiden vedenpinnan alhaisuus vähentää reittivesistöjen tulvaherkkyyttä. Myös maan kuivuus vaikuttaa tulvien todennäköisyyteen.

Etelärannikon pienissä joissa, joiden vedet kerääntyvät vain runsaslumisimmilta rannikon alueilta, kevättulvat saattavat kasvaa huomattavasti tavallista suuremmiksi.

Kevättulviin vaikuttavat lumen määrän lisäksi myös lämpötilat ja vesisateet sulamiskaudella. Ennusteissa on vielä paljon epävarmuutta. Tulvat ajoittunevat keskimääräisillä säillä huhtikuulle.

Vuoksen vesistön suuret järvet ovat kuivan kesän ja aikaisen talven johdosta selvästi keskimääräistä alempana. Saimaan vedenkorkeus on noin 50 senttimetriä ajankohdan keskitason alapuolella. Vedenkorkeus jatkaa laskua helmikuun aikana, mutta ero ajankohdan keskitasoon säilyy samana.

Pielisen ja Kallaveden vedenkorkeuksissa ei ole odotettavissa suuria muutoksia helmikuun aikana. Vesistöalueelle on tänä talvena kertynyt tavallista enemmän lunta, minkä johdosta Saimaan ja Pielisen pintojen ennustetaan nousevan keväällä lähelle ajankohdan keskitasoa.

Myös Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Pirkanmaalla useiden järvien vedenpinnat ovat yhä ajankohtaan nähden alhaalla vähäsateisen kesän jäljiltä. Päijänteen vedenkorkeus on noin 10 senttiä keskimääräistä alempana, ja on hitaassa laskussa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa ravinnehuuhtoumaan

Biologit ovat ennustaneet ilmastonmuutoksen lisäävän sateita ja samalla ravinteiden huuhtoutumista Itämereen. Vehviläisen arvion mukaan tätä ei Suomen osalta ole vielä tilastollisesti osoitettu. Vuosittaiset päästöt vaihtelevat suuresti.

Laatokan alue pois lukien Suomen kokonaisfosforipäästöt olivat viime vuonna 3 000 tonnia, kun vuonna 2008 fosforia pääsi murtovesialtaaseen 5 000 tonnia.

Myös vuodenaikaiset vaihtelut ovat suuria. Viime huhtikuussa fosforia päätyi Itämereen yli 50 tonnia vuorokaudessa. Nyt helmikuussa päästö oli alle kahden ja puolen tonnin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Huhtikuun piikkiä selittävät tulvahuiput. Virtaama on suuri ja huuhtouma ylemmiltä ranta- sekä peltoalueilta on voimakasta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Eduskunta keskusteli valtioneuvoston puolustusselonteosta täysistunnossa Helsingissä 18. kesäkuuta 2025.

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään