KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Tilaajapalvelu
  • Yhteystiedot
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ainakin Pohjanmaalle luvassa tulvia

Sulamisvesien mukana huuhtoutuu runsaasti ravinteita Itämereen. Kuva Turun Halistenkoskelta.

Sulamisvesien mukana huuhtoutuu runsaasti ravinteita Itämereen. Kuva Turun Halistenkoskelta. Kuva: Pekka Helminen

Runsaat lumimäärät ovat jo nyt nostaneet tulvariskiä Etelä-Pohjanmaalla. Varsinkin pienet joet Uudenmaan rannikolla voivat myös tulvia .

Pekka Helminen
17.2.2011 16.08

Tammikuun runsaat lumisateet ovat kerryttäneet lumia jo kaksinkertaisiksi ajankohdan keskimääräiseen nähden Etelä-Pohjanmaalla. Erityisen runsaita lumet ovat Pohjanmaan rannikolla, jossa lunta on jo saman verran kuin viime talvena enimmillään. Koska lunta arvioidaan vielä kertyvän 10-50 millimetrin verran, runsas lumimäärä tuo myös tulvariskin.

Lumen vesikuorma esimerkiksi Kyrönjoen valuma-alueella on Suomen ympäristökeskuksen johtavan hydrologin Bertel Vehviläisen mukaan kaksinkertainen keskimääräiseen verrattuna. Nyt sataneen lumen vesiarvo liikkuu 120 millimetrin yläpuolella neliömetriä kohden, kun keskimäärin arvo on 60 millimetriä. Vehviläinen huomauttaa, että joskus ollaan päästy 180 millimetriinkin.

Jos lunta kertyy normaaliin tapaan helmi- ja maaliskuun ajan, tulee tulevan kevään tulvahuipusta suurempi kuin viime keväänä. Myös Uudenmaan rannikon joissa on lumitulvariski. Tämä koskee etenkin pieniä jokia kuten Espoonjokea. Näiden vedet kertyvät yksinomaan runsaslumisimmilta rannikon alueilta.

– Jos sataa ja sulaa kerralla, on tulvien todennäköisyys suurempi, Vehviläinen summaa. Pohjanmaalla on ympäristökeskuksen mukaan luvassa tulvia todennäköisemmin kuin viime vuonna.

Pohjanmaalla Vehviläisen mukaan tulvariskiä keväällä lisää jääpatojen syntyminen.

Vesiarvot maksimiluokkaa

Lumen vesiarvo on etelärannikoilla monin paikoin jo nyt viime vuoden maksimin luokkaa. Lunta saattaa tulla lisää reilustikin ennen kevättä. Kevättulvat tulevat olemaan Etelä-Suomessa suurella todennäköisyydellä vähintään viime kevään tasolla, mikäli lumet sulavat kerralla.

Esimerkiksi Vantaanjoen alajuoksulla lumen vesiarvo, noin 150 millimetriä, on yli kolminkertainen ajankohdan keskimääräiseen arvoon verrattuna. Koko Vantaanjoen vesistöalueella lumen vesiarvo on keskimäärin noin 120 milliä.

Järvivedet nyt alhaalla

Järvialtaiden vedenpinnan alhaisuus vähentää reittivesistöjen tulvaherkkyyttä. Myös maan kuivuus vaikuttaa tulvien todennäköisyyteen.

Etelärannikon pienissä joissa, joiden vedet kerääntyvät vain runsaslumisimmilta rannikon alueilta, kevättulvat saattavat kasvaa huomattavasti tavallista suuremmiksi.

Kevättulviin vaikuttavat lumen määrän lisäksi myös lämpötilat ja vesisateet sulamiskaudella. Ennusteissa on vielä paljon epävarmuutta. Tulvat ajoittunevat keskimääräisillä säillä huhtikuulle.

Vuoksen vesistön suuret järvet ovat kuivan kesän ja aikaisen talven johdosta selvästi keskimääräistä alempana. Saimaan vedenkorkeus on noin 50 senttimetriä ajankohdan keskitason alapuolella. Vedenkorkeus jatkaa laskua helmikuun aikana, mutta ero ajankohdan keskitasoon säilyy samana.

Pielisen ja Kallaveden vedenkorkeuksissa ei ole odotettavissa suuria muutoksia helmikuun aikana. Vesistöalueelle on tänä talvena kertynyt tavallista enemmän lunta, minkä johdosta Saimaan ja Pielisen pintojen ennustetaan nousevan keväällä lähelle ajankohdan keskitasoa.

Myös Etelä- ja Keski-Suomessa sekä Pirkanmaalla useiden järvien vedenpinnat ovat yhä ajankohtaan nähden alhaalla vähäsateisen kesän jäljiltä. Päijänteen vedenkorkeus on noin 10 senttiä keskimääräistä alempana, ja on hitaassa laskussa.

Ilmastonmuutos vaikuttaa ravinnehuuhtoumaan

Biologit ovat ennustaneet ilmastonmuutoksen lisäävän sateita ja samalla ravinteiden huuhtoutumista Itämereen. Vehviläisen arvion mukaan tätä ei Suomen osalta ole vielä tilastollisesti osoitettu. Vuosittaiset päästöt vaihtelevat suuresti.

Laatokan alue pois lukien Suomen kokonaisfosforipäästöt olivat viime vuonna 3 000 tonnia, kun vuonna 2008 fosforia pääsi murtovesialtaaseen 5 000 tonnia.

Myös vuodenaikaiset vaihtelut ovat suuria. Viime huhtikuussa fosforia päätyi Itämereen yli 50 tonnia vuorokaudessa. Nyt helmikuussa päästö oli alle kahden ja puolen tonnin.

ILMOITUS
ILMOITUS

Huhtikuun piikkiä selittävät tulvahuiput. Virtaama on suuri ja huuhtouma ylemmiltä ranta- sekä peltoalueilta on voimakasta.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Veronika Honkasalo

Honkasalo ehdottaa: Valtio takaamaan kotitalouksille rajatun määrän alesähköä

Ekonomisti Patrizio Lainà

STTK:n pääekonomisti kummastelee valtiovarainministeriön budjettiesitystä: ”On selvästi ollut halua lisätä omia poliittisia mausteita joukkoon”

Kuva huumeiden käyttöhuoneesta Ranskasta.

Ministerin mieli muuttui, nyt Aki Lindén haluaa huumeiden käyttöhuonekokeilun – ”Hienoa, että asia nyt etenee!”

Petteri Orpon johtama kokoomus on selvä gallupsuosikki.

Vasemmistoliiton kannatus laski keväästä: Nyt 8,1 prosenttia

Uusimmat

Zimbabwen vesiviranomainen aikoo porata vuoteen 2025 mennessä ympäri maan 35 000 porakaivoa, jotta pohjavedestä saataisiin lievitystä vesipulaan. Asiantuntijat ovat huolissaan pohjaveden riittävyydestä, mutta kroonisen vesipulan olosuhteissa asiantuntijoiden vaikutusvalta on rajallinen.

Zimbabwe turvautuu porakaivoihin pohjavesihuolista piittaamatta

Anders Roslund palaa ihmiskauppa-teemaan uusimmassa jännitysromaanissaan.

Huikeaa jännitystä ihmiskaupasta yhdeksännessä Ewert Grens -dekkarissa

Karjankasvattaja D. Chimiddulam odottelee lampaiden ja vuohien kera kotona poikaansa, joka on etsimässä vaeltelemaan lähtenyttä karjaansa.

Viivakoodit helpottavat mongolialaisten karjankasvattajien elämää

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Valtioiden velkojen korkojen piti nousta, mutta toisin on käymässä – Ekonomisti: ”Maailmantalous ei kestä nykyolosuhteissa näinkään korkeaa korkotasoa”

 
02

Vasemmistokonkari Ralf Sund siirtyi opetusministerin erityisavustajaksi – ”Nyt kun tuli mahdollisuus päästä sisään huoneeseen, kävi houkutus aivan pitelemättömäksi”

 
03

Työntekijöiden palkanmaksu takkuaa yhä Helsingissä – Pormestari matkailee, kansliapäällikkö ostaa konsulttipalveluja miljoonilla

 
04

Vasemmistoliiton kannatus laski keväästä: Nyt 8,1 prosenttia

 
05

Christer Lindholm: Faktaa ja fiktiota verotuksesta

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Sunnuntaivieras: Annetaan ihmisille lupa elää

07.08.2022

Raportti Transnistriasta: Pikku-Venäjä, joka ei halua sotaa

07.08.2022

Ensin Ruotsin valloittanut suomalaisdekkari on harmillisen tavanomainen

06.08.2022

Ugandassa mustasotilaskärpäset auttavat lannoitepulan vaivaamia maanviljelijöitä

06.08.2022

Honkasalo ehdottaa: Valtio takaamaan kotitalouksille rajatun määrän alesähköä

06.08.2022

20 vuotta sitten: Poliisi lavasti Genovan aktivistien polttopullot

05.08.2022

STTK:n pääekonomisti kummastelee valtiovarainministeriön budjettiesitystä: ”On selvästi ollut halua lisätä omia poliittisia mausteita joukkoon”

05.08.2022

Itä-Afrikan maat ryhtyvät yhteistyöhön salametsästystä ja -kauppaa vastaan

05.08.2022

Ministerin mieli muuttui, nyt Aki Lindén haluaa huumeiden käyttöhuonekokeilun – ”Hienoa, että asia nyt etenee!”

05.08.2022
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo



  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Digilehden tai näköislehden aktiivinen tilaaja! Tunnuksesi on siirretty uuteen järjestelmään. Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään