Kansantuote kasvoi 3,1 prosenttia
Suomen kansantuote kasvoi Tilastokeskuksen tiistaina julkaisemien ennakkotietojen mukaan viime vuonna 3,1 prosenttia. Edellisenä vuonna kansantuote supistui 8,2 prosenttia.
Kansantuotetta kertyi kaikkiaan 180,2 miljardia euroa eli 33 618 euroa asukasta kohden. Kansantuotteen määrä oli inflaatiosta putsattuna sama vuonna 2006, mutta silloin väkeä oli pari prosenttia vähemmän.
Vienti toi viime vuoden kasvusta 1,9 prosenttiyksikköä, mutta tuonnin kasvu leikkasi siitä vajaan prosenttiyksikön. Yksityisen kulutuksen osuus oli 1,4 prosenttiyksikköä.
Tavaroiden viennin määrä kasvoi kymmenen prosenttia, mutta palveluvienti supistui viisi prosenttia. Tämäkin saattaa liittyä Nokian ongelmiin.
Julkinen kulutus ei taloutta kasvattanut, mutta asuntorakentamisen kasvu yli viidenneksellä edellisestä vuodesta nosti investoinnit kokonaisuudessaan vajaan prosentin kasvuun.
Vahvinta kasvu oli vuoden toisella ja viimeisellä neljänneksellä. Toisen neljänneksen kasvuun vaikutti osittain viennin siirtyminen myöhemmäksi satamien alkuvuoden työriitojen takia, mutta siihen saattoi vaikuttaa myös Saksan talouskasvun veto.
Vuoden lopulla kasvua tuki sähkö- ja elektroniikkateollisuuden virkoaminen, vaikka Tullin ulkomaankauppatilastojen mukaan esimerkiksi Suomesta vietyjen matkapuhelimien arvo putosi yli kolmanneksen edellisvuodesta.
Teollisuudessa kasvu oli vahvinta puu- ja paperiteollisuudessa, jonka tuotanto kasvoi kymmenen prosenttia. Metalliteollisuudessa vauhti jäi tästä puoleen.
Palvelualoilla lähinnä autokaupan virkoaminen nosti kaupan arvonlisäyksenkokonaisuudessaan kuuden prosentin kasvuun.
Palkkasumma kasvoi viime vuonna 1,9 prosenttia. Työllisten määrä väheni edelleen vajaan puoli prosenttia, mutta tehtyjen työtuntien määrä nousi runsaan prosentin.
Palkkojen osuus kansantulosta kääntyi jälleen laskuun ja putosi pari prosenttiyksikköä painuen niukasti alle 60 prosentin. Käänne johtui siitä, että yritysten voitot kasvoivat alustavien arvioiden mukaan noin neljänneksen eli selvästi enemmän kuin palkkatulot.
Yritystoiminnan kannattavuuden parantuminen näkyi myös siinä, että kotitalouksien omaisuus- ja yrittäjätulot kasvoivat runsaat kuusi prosenttia, kun palkkatulojen kasvu jäi 1,9 prosenttiin. Eläke- ja muiden sosiaalietuuksien potti kasvoi 4,1 prosenttia. Kotitalouksien yhteenlaskettu käytettävissä oleva tulo kasvoi inflaatio mukaan lukien 3,8 prosenttia.
Omaisuus- ja yrittäjätulojen palkkoja nopeampi kasvuvauhti johti todennäköisesti taas tuloerojen kääntymiseen kasvusuuntaan.
Veroaste huippualhaalla
Suomen julkisen talouden alijäämä ei viime vuonnakaan ylittänyt EU-maille asetettua kolmen prosentin rajaa, vaan jopa pienentyi hieman edellisvuodesta ja päätyi 2,5 prosenttiin.
Valtionhallinnolla oli alijäämää vajaat kymmenen miljardia euroa ja kuntasektorilla noin puoli miljardia euroa. Lähinnä työeläkerahastoista muodostuvien sosiaaliturvarahastojen ylijäämä pienensi kokonaisvajetta. Julkisen sektorin velka nousi kokonaisuudessaan 48 prosenttiin kansantuotteesta.
Julkiset menot kasvoivat kansantuotetta hitaammin, joten julkisten menojen osuus siitä laski 55 prosenttiin. Veroasteen lasku toi tarpeen julkisen velan kasvattamiseen. Verojen osuus suhteessa kansantuotteeseen laski 42,2 prosenttiin. Näin alhaalla se on ollut viimeksi vuonna 1987.