Suomi johtaa globaalia kilpailua kohti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamista. Maailmalla on silti kova työ, jos tavoitteet aiotaan saavuttaa vuoteen 2030 mennessä. Tällä menolla vain 17 prosenttia nälän, köyhyyden ja lukutaidottomuuden poistamisen kaltaisista tavoitteista saavutetaan määräajassa.
YK:n kestävän kehityksen verkosto SDSN julkaisi kesäkuun lopulla kestävän kehityksen raportin vuodelle 2025. Kymmenen vuotta sen jälkeen, kun kestävän kehityksen tavoitteet (lyhennys SDG) määriteltiin, edistyminen on ollut huolestuttavan hidasta ja joissain tapauksissa jopa kääntynyt taantumiseksi.
Esimerkiksi ylipainoisuus, lajisukupuuttojen riski ja korruptio ovat lisääntyneet ja lehdistön- ja tieteenteon vapaus ovat vähentyneet. Hyvin on edistytty esimerkiksi vastasyntyneiden ja alle viisivuotiaiden kuolleisuuden vähentämisessä, sähköistämisessä ja infrastruktuurin kohentamisessa.
– Tällä hetkellä tärkein este tavoitteiden saavuttamiselle on aseellisten konfliktien lisääntyminen. Merkittävien humanitaaristen ja ympäristövaikutusten ohella ne vievät huomiota ja resursseja kestävältä kehitykseltä. Lisäksi noin puolet maailman väestöstä elää maissa, jotka eivät velkataakkansa ja pääomien puutteensa vuoksi pysty investoimaan riittävästi kestävään kehitykseen. Julkiset palvelut ovat globaalisti valtavan alirahoitettuja, SDSN:n varapresidentti ja raportin kirjoittajiin lukeutuva Guillaume Lafortune kertoo.
Rikkaat maat yleisesti ottaen onnistuvat SDG-tavoittelussaan köyhiä paremmin, mutta ne ovat myös ulkoistaneet lukuisia toimistaan seuraavia kielteisiä ympäristö- ja sosioekonomisia vaikutuksia köyhiin maihin.