Tansanian Ngorongoron luonnonsuojelualueen laajoilla tasangoilla karjaa paimentavat nuoret maasai-miehet värikkäine saaleineen ovat kauan symbolisoineet rauhallista rinnakkaineloa luonnon kanssa. Seeprojen ja gnuuantilooppien kanssa sopusoinnussa liikuskelevat paimentolaiset ovat olleet erottamaton osa Unescon maailmanperintökohteen maisemaa. Nyt maasaiden ikiaikainen elämäntapa ja identiteetti ovat uhan alla.
Vuodesta 2022 lähtien Tansanian valtio on painostanut kymmeniätuhansia Ngorongoron maasaita siirtymään 600 kilometrin päähän Msomeran kylään. Tarkoitus on asuttaa uudestaan yli 100 000 maasaita. Viranomaisten mukaan kyseessä on vapaaehtoinen muutto, jolla suojellaan hauraita ekosysteemejä. Maasai-näkökulmasta meneillään on omaisuuden riisto ja systemaattinen etninen puhdistus.
Kehityksen ja luonnonsuojelun nimissä valtio on käytännössä tekemässä maasaille saman kuin sota tai nälänhätä, ajamassa heidät kodeistaan. Vaarassa eivät ole vain kodit, vaan koko ryhmän identiteetti.
Katteettomia lupauksia
Maasaiden tärkein elinkeino on karjankasvatus. Perheitä houkutellaan Msomeraan lupaamalla, että heitä odottavat hedelmälliset ja asuttamattomat laidunmaat. Paikan päällä selviää, että maa on kuivaa eikä laitumia ole. Lisäksi tulokkaat joutuvat riitoihin paikallisten asukkaiden kanssa, sillä nämä väittävät omistavansa maasaille luvatut maat. Vettä on niukasti ja se on suolaista.
Perheille luvataan myös parempia palveluja. Msomerassa terveydenhoito on lähes olematonta ja koulut ovat ylikansoitettuja. Perheet asutetaan perhekoosta riippumatta samanlaisiin kolmen huoneen betonitaloihin, jotka tuhoavat maasai-yhteisön yhteisöllisen rakenteen. Kaikki perheet eivät ole saaneet minkäänlaista asuntoa.
Siirtoa suunniteltaessa maasai-yhteisöjä kuultiin vain pintapuolisesti ja perinteiset yhteisöjohtajat sivuutettiin. Ihmisille tarjotaan viime kädessä näennäistä valinnanvapautta: he saavat kyllä jäädä Ngorongoroon, mutta heille ei enää järjestetä julkisia palveluja. Koulut, terveysasemat ja vesipalvelut on lakkautettu ja Ngorongoron alueelle tarkoitetut kehitysvarat ohjattu muualle. Lääkärihelikopteripalvelu on lakkautettu eikä rakennuslupia esimerkiksi kouluille myönnetä.
Luonnon linnake
Maasaiden häätö on osa globaalia trendiä, niin sanottua linnakesuojelua. Siinä pyritään rakentamaan ihmisen vaikutuksesta täysin vapaita luonnonsuojelualueita, ikään kuin luonnon linnakkeita. Luontolinnakkeissa vuosisatoja tai -tuhansia eläneet alkuperäiskansat nähdään uhkana alueiden luonnon monimuotoisuudelle. Siitä syystä heidät pitää poistaa luontoa häiritsemästä.
Toisesta näkökulmasta alkuperäiskansat on päinvastoin ymmärretty luonnon varjelijoina.
Häädön perusteeksi mainitaan suojelualuetta kuormittava ylikansoitus. Samaan aikaan kun Ngorongorossa maasai-koteja puretaan ja maasai-kyliin vievät tiet jätetään rapistumaan, turistimajoitusta rakennetaan lisää ja sijoituskohteisiin johtavia teitä päällystetään.
uutiskirje 
