Biologi ja opettaja Bruna do Nascimento Koti seisoo Portal de Ribeirão -kaupunginosan yhteisöpuutarhassa, jonka paikalla vain pari vuotta sitten löyhkäsi yksityinen eloperäisen jätteen kaatopaikka. Poissa ovat hiiret, hyttyset, torakat ja kaamea haju. Tilalla on valtava määrä tuhannen neliömetrin alueelle istutettuja kasviksia, lääkeyrttejä ja hedelmäpuita.
Brasilian Santa Catarinan osavaltion pääkaupunkia Florianopolista ei suotta sanota Brasilian ekologisimmaksi ja pisimmälle kestävän kehityksen polulla edenneeksi pääkaupungiksi. Kaupunki jakaa asukkaille kompostipusseja, joihin kerätyt ruuantähteet ynnä muu biojäte päätyvät Florianopolisin yli 150:een yhteisöpuutarhaan kompostoitaviksi.
Biologi Koti on puutarhaa huoltavia vapaaehtoisia, kuten hänen kanssaan ahertava yrittäjä Lucila Neveskin. Biohajoavia pakkauksia myyvä Neves arvostaa puutarhassa eniten sen suomaa mahdollisuutta tutustua naapuruston muihin asukkaisiin.
– Sen lisäksi, että puutarha tuottaa edullisia ja terveellisiä kasviksia, se edistää seurallisuutta. Torstaisin meillä on yhteinen teehetki ja toisinaan lauantaisin istutustalkoita, Koti kertoo.
Kunnianhimoinen tavoite
Florianopolisin kunta on päättänyt ratkaista kiinteän jätteen ongelman pääasiassa kompostoimalla ja kierrättämällä. Kaupungin runsaat 500 000 asukasta, turistit ja sesonkityöläiset tuottavat päivittäin noin 700 tonnia jätettä, josta 43 prosenttia on periaatteessa kierrätyskelpoista ja 35 prosenttia eloperäistä jätettä. Tällä hetkellä vain 13 prosenttia kierrätetään ja loput viedään naapurikuntaan kaatopaikalle.
Kaupungin kenties liiankin kunnianhimoisena tavoitteena on kierrättää vuoteen 2030 mennessä 60 prosenttia kuivasta ja 90 prosenttia orgaanisesta jätteestä.
Florianopolisissa on yhdeksän niin sanottua ekopistettä, jonne asukkaat voivat tuoda kierrätyskelpoiset jätteensä. Pisteissä sitä käsitellään vuoden mittaan noin 11 000 tonnia. Ennen kuin jäte kelpaa kierrätykseen, siitä täytyy erotella käyttökelvottomat roskat.
Polttamista vastaan
Jätteiden lajittelu on käsityötä, jonka tekijät järjestäytyivät jo vuonna 1999 Kierrätyskelpoisen materiaalin kerääjien yhdistykseksi. Alkujaan vain katuroskien kerääjistä koostuneessa yhdistyksessä on 75 jäsentä, joista nelisenkymmentä prosenttia on maahanmuuttajia lähinnä Venezuelasta, mutta myös Perusta, Haitilta ja Kolumbiasta.
– Aiemmin me kärsimme ennakkoluuloista, syrjinnästä ja häpeästä, mutta nyt meitä kunnioitetaan, yhdistyksen presidentti Volmir dos Santos iloitsee.
Yhdistys haluaa vaikuttaa kaupungin jätehuoltosuunnitelmiin ja vastustaa kierrätyskelvottoman jätteen polttamista, vaikka polttamalla tuotettaisiin energiaa. Monissa Euroopan maissa jäteongelmaa on ratkottu polttamalla muuten käyttökelvoton materiaali.
– Polttaminen katkaisee kierron ja sulkee lopullisesti pois kierrätyksen mahdollisuudenkin. Brasilia on hyvin erilainen kuin Eurooppa, ja meillä on jo ollut epäonnistuneita kokeiluja, Santa Catarinan osavaltion jätteiden kerääjien yhdistysten ja osuuskuntien kattojärjestön presidentti Dorival Rodrigues dos Santos sanoo. Kattojärjestö sanoo edustavansa 28 000 työläistä.
– Me puolustamme kierrätyksen ensisijaisuutta polttamisen sijaan. Päämääränä on parantaa kierrätystä, sillä parantamisen varaa on, jätteiden keräilijöiden kanssa työskentelevä insinööri Karolina Zimmermann vakuuttaa.
Yksi parannuskohde ovat jätettä tuottavat ihmiset, joiden kykyä lajitella jätteensä pitäisi kohentaa.