Keskusjärjestö SAK suhtautuu Petteri Orpon (kok.) oikeistohallituksen ajamaan velkajarruesitykseen hyvin kriittisesti. Esityksestä on neuvoteltu syksyn ajan eduskuntapuolueiden kesken, keskeisimmässä roolissa ovat olleet kokoomus, perussuomalaiset, keskusta ja SDP.
– Olemme olleet hyvin kriittisiä tämän suhteen. Kantamme on, että tässä pitäisi sitoutua EU:n sääntelyn minimiin eli suoraan siihen viittaamalla tämä asia olisi järkevintä hoitaa, sanoo KU:lle SAK:n ekonomisti Tatu Knuutila.
– Se olisi siinäkin suhteessa parasta, että esitys olisi EU-sääntelyn kanssa yhdenmukaista. Ennen kaikkea ylimääräiset kansalliset sääntelyt, jotka ovat tiukkoja, muodostavat finanssipolitiikalle aika isoja riskejä.
Suomi on jo sitoutunut EU:n finanssipoliittisiin sääntöihin, jotka edellyttävät hillitsemään julkista velkaantumista. Nyt Suomessa ollaan asettamassa vielä tiukempi kansallinen laki, joka velvoittaa hallituksia sopeuttamaan taloutta.
– Sinänsä on ihan hyvä, että puolueiden kesken haetaan parlamentaarista yhteisymmärrystä. Mutta meidän mielestämme minään sitovana lainsäädäntönä ei ole järkeä asettaa kansallisesti ylimääräisiä sitoumuksia.
Velkajarrussa on kyse siitä, että eduskuntapuolueet sopivat jatkossa ennen vaaleja, kuinka paljon julkista taloutta pitää alkavalla vaalikaudella sopeuttaa. Suomen julkisen velan suhde bruttokansantuotteeseen on tällä hetkellä lähellä 90:ää.
Velkajarruesityksessä tavoite on ensin 60 prosentin velkasuhteessa, mikä on myös EU:n edellyttämä tavoite, ja pitemmällä aikavälillä tavoite on 40 prosentissa. Valtiovarainministeriön mukaan tavoitteeseen pääsy kestää ainakin 50 vuotta.