KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Maailmankehityksen suuri käänne

Planetarismi on Ele Aleniuksen luoma avainkäsite, johon hän tiivistää tavoitteen ihmiskunnan yhteiskunnallisen ajattelutavan muutoksesta.

Planetarismi on Ele Aleniuksen luoma avainkäsite, johon hän tiivistää tavoitteen ihmiskunnan yhteiskunnallisen ajattelutavan muutoksesta. Kuva: Jarmo Lintunen

Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija Pekka Sauramo arvioi tohtori Ele Aleniuksen tuoreimman kirjan Maailmankehityksen suuri käänne. Hän suosittelee kirjaa jokaiselle, joka haluaa panna esimerkiksi Japanin katastrofin laajempiin puitteisiin.

Pekka Sauramo
21.3.2011 11.20
Fediverse-instanssi:

Ele Alenius on kirjoittanut tällä vuosituhannella jo kolme kirjaa. Tuorein Maailmankehityksen suuri käänne (Rauhanpuolustajat ja Like) käsittelee osin samoja aiheita kuin vuonna 2000 ilmestynyt Että olisimme humaanin sivilisaation planeetta -kirja ja vuonna 2005 ilmestynyt Planetarismi maailmankehityksen rationaalisena perustana -kirja. Alenius on tarkastellut samoja teemoja jo aiemminkin, esimerkiksi vuonna 1985 ilmestyneessä teoksessaan Sosialistinen ideologia ja aikakauden muutos.

Alenius kutsuu maailmankehityksen suureksi käänteeksi teollisen ajan muuttumista tieteellis-teknologiseksi aikakaudeksi. Hän ajoittaa uuden aikakauden syntymisen 1900-luvun alun uusiin tieteellisiin löytöihin eli lähinnä Einsteinin suhteellisuusteorioihin ja kvanttifysiikkaan, johon oleellinen osa nykyajan luonnontieteestä ja tekniikasta perustuu.

Aleniuksen keskeisin huoli on se, ettei ihmiskunnan yhteiskunnallinen ajattelu ja kehitys ole pysynyt ihmisen luoman tieteen ja teknologian kehityksen mukana. Tästä toinen maailmansota ydinpommeineen on esimerkki. Alenius hahmottelee kirjassaan sitä, miten ihmiskunta voisi kuroa umpeen kuilua yhteiskunnallisen ja teknologisen kehityksen välillä. Mihin suuntaan yhteiskunnallista ajattelua ja kehitystä tulisi viedä?

ILMOITUS
ILMOITUS
Ihmiskunnan sisäinen eheys ei voi kasvaa, jos tuloerot ihmisten välillä pysyvät valtavina.

Aleniuksen mukaan yhteiskunnallista ajattelua ja kehitystä tulisi suunnata siten, että nykyinen hallitsematon maailmankehitys muuttuisi ihmiskunnan hallitsemaksi kehitykseksi.Hallitsemattomuus näkyy kaikilla keskeisillä elämän alueilla, taloudessa, politiikassa ja ympäristössä esimerkiksi ilmastonmuutoksena.

Tieteen ja teknologian kehityksen synnyttämä ihmiskunnan kohtalonyhteys edellyttää ihmiskunnalta yhteisten suurten päämäärien asettamista ja niiden tavoittelua maailmankehityksen tietoisen hallinnan avulla. Yhteisten päämäärien asettaminen ja tavoittelu ei ole mahdollista, ellei ihmiskunta eheydy.

Kysymys talousjärjestelmästä

Alenius on aina korostanut talousjärjestelmän merkitystä keskeisenä yhteiskunnan kehitykseen vaikuttavana perustekijänä. Sama korostus on pysynyt uusimmassakin kirjassa. Alenius pitää kapitalistisen markkinatalouden ylivaltaa yhtenä osoituksena ihmiskunnan yhteiskunnallisen kehityksen hitaudesta ja hallitsemattomuudesta.

Kapitalistisen markkinatalouden perusongelma on se, että se perustuu yksityisen voiton tavoitteluun kokonaisuuden kustannuksella. Alenius kirjoitti jo 1980-luvulla kokonaisvaltaisuuden periaatteesta ja välttämättömyydestä ohjata taloutta kokonaisvaltaisesti. Tästä näkemyksestä Alenius ei ole luopunut.

Kokonaisuuden huomioon ottaminen ei kuitenkaan merkitse sitä, että kysymys tuotantovälineiden omistuksesta olisi Aleniuksen mielestä suurin ja ajankohtaisin kysymys nykyjärjestelmälle vaihtoehtoja etsittäessä. Nykyoloissa Alenius pitää oleellisena huomion kiinnittämistä kansantuloon ja sen jakaantumiseen. Ihmiskunnan sisäinen eheys ei voi kasvaa, jos tuloerot ihmisten välillä pysyvät valtavina.

Vaikka kysymys tuotantovälineiden omistamisesta ei ole Aleniukselle ajankohtaisin kysymys, globaali talouskriisi on tehnyt kysymyksen omistamisesta ajankohtaiseksi ainakin joiltain osin. Kriisi on ollut erityisesti globalisoituneen rahoitusjärjestelmän kriisi. Nykykapitalismissa rahoitusjärjestelmää hallitsee pitkälti yksityinen pääoma, mutta sen toiminta on yhteiskunnallista eli se vaikuttaa ratkaisevasti koko kansantalouksien kehitykseen.

Kriisi on osoittanut, että yksityinen voitontavoittelu voi johtaa kansantalouden kokonaisuuden kannalta kohtalokkaisiin seurauksiin. Lisäksi on nähty, että yksityiseen voitontavoitteluun sisältyvää yrittäjäriskiä ovat jälkikäteen joutuneet kantamaan tavalliset veronmaksajat. Alenius kysyy, miksi rahoitusjärjestelmä ei voi olla yhteiskunnan hallinnassa eli miksi yhteiskunta ei voisi kantaa yrittäjäriskiä etukäteen, jos se kuitenkin täytyy kantaa jälkikäteen. Hänelle pelkkä rahoitusjärjestelmän säätelyn ja valvonnan lisääminen ei riitä.

Demokratia, kapitalismi ja Aleniuksen sosialismi

Alenius laajentaa kysymyksen rahoitusjärjestelmän ottamisesta yhteiskunnan hallintaan kysymykseksi demokratian toteutumisesta kapitalismissa. Viimeaikaiset kokemuksen erityisesti euromaissa ovat osoittaneet, etteivät rahoituslaitosten edut välttämättä ole sopusoinnussa kansanvallan toteutumisen kanssa: EU-maiden parlamentit ovat euromaiden rahoituskriisejä hoidettaessa joutuneet ottamaan huomioon sen, onko niiden tekemillä päätöksillä yksityiseen omistukseen perustuvan rahoitusjärjestelmän hyväksyntä vai ei.

Aleniuksen tavoittelemassa demokraattisessa yhteiskunnassa talousjärjestelmä ei ole demokraattisesta hallinnasta irrallaan oleva erillinen osa. Aleniukselle demokratian toteutuminen merkitsee sitä, että ”se erillinen kapitalistinen talousjärjestelmä, johon länsimainen demokraattinen yhteiskunta on ollut sitoutuneena teollisen aikakauden ajan, lopetetaan hallitusti, ja vastuu talouden suurista linjoista siirtyy yhteiskunnalle”.

Aleniuksen sosialistisessa ajattelussa tavoite demokratian laajentamisesta on liittynyt tarpeeseen muuttaa talousjärjestelmä. Tämä oli esillä jo vuonna 1969 ilmestyneessä Sosialistiseen Suomeen -kirjassa, eikä Alenius ole tätä perusnäkemystä muuttanut. Hänelle kysymys sosialismista on ollut myös kysymys talousjärjestelmästä eikä pelkästään esimerkiksi kysymys arvojärjestelmästä.

Ajatus planetarismista

Alenius pitää ihmiskunnan eheytymistä keskeisenä tieteellis-teknologisen aikakauden tavoitteena. Se voisi huipentua maailman parlamenttiin ja maailman hallitukseen. Tämänkaltaiset tavoitteet tuntuvat tietysti utopistisilta. Ne kuvastavat kuitenkin sitä, kuinka pitkälle meneviä seurauksia tietellis-teknologiseen aikakauteen liittyvästä ihmiskunnan kohtalonyhteydestä Aleniuksen mielestä loogisesti seuraa. Se pakottaa tavoittelemaan globaalidemokratiaa.

Ihmiskunnan eheytyminen vaatii kuitenkin suurta harppausta kulttuurievoluutiossa. Luonnontieteet mahdollistivat yhden suuren harppauksen eli ihmisen harppaamisen avaruuteen. Aleniuksen mielestä ihmiskunnan on korkea aika tehdä toinen suuri harppaus eli yhteiskunnallinen harppaus kohti tasa-arvon ja pysyvän rauhan maailmaa.

Osa tätä harppausta on paitsi ihmisten keskinäisten suhteiden uudelleen rakentaminen myös ihmisen ja planeettamme sekä sen kantaman muun elämän suhteiden uudelleen rakentaminen. Tällaisen yhteiskunnan jäsenellä on planetaarinen identiteetti. Planetaristisessa identiteetissä korostuu sekä ihmiskunnan yhteisen identiteetin arvo että omaa elämää kantavan planeetan todellinen arvo.

Planetarismi on Aleniuksen luoma avainkäsite, johon hän tiivistää tavoitteen ihmiskunnan yhteiskunnallisen ajattelutavan muutoksesta. Kirjassaan Alenius korostaa, että tieteellis-teknologinen aikakausi tarvitsee ”oman filosofiansa” , koska esimerkiksi liberalismia ja perinteistä sosialismia voidaan pitää teollisen aikakauden filosofioina. Planetarismi on Aleniuksen ehdotus oman filosofian yhdeksi osaksi.

Aleniuksen ajattelutapa lienee vuosien varrella muuttunut siten, että hän on ottanut etäisyyttä perinteisen sosialistisen ajattelun käsitteisiin eikä tuo niitä esille samalla tavalla kuin vielä 1980-luvulla. Tilalle on tullut ”oman filosofian” etsintä, mistä planetarismi on paras esimerkki.

Alenius ei kuitenkaan ole hylännyt perinteisen sosialistisen ajattelun parhaita puolia, muttei myöskään ole arkaillut osallistua uuden etsimiseen. Aleniuksessa kunnioitusta herättääkin hänen älyllinen itsenäisyytensä, josta hänelle tosin koitui erityisesti SKDL:n puheenjohtajakaudella myös harmia.

Aleniuksen kirjaa voi suositella jokaiselle, joka esimerkiksi haluaa panna Japanin katastrofin laajempiin puitteisiin. Turma on esimerkki tieteellis-teknologiseen aikakauteen ajoittuvasta tapahtumasarjasta, jonka luonto sekä ihmisen luoma tiede ja yhteiskunnallinen ajattelu yhdessä aiheuttivat. Tätä yhteenkietoutumista Alenius kirjassaan käsittelee.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Tekniikan tohtorin älykkäässä esikoistrillerissä Katalonialainen kaava mennään kaasu pohjassa Barcelonassa

Kriminalisti ratkaisee älyllään Taina Haahdin uuden sarjan viisaassa ja lämpimässä avauksessa

Tatiana Elfin toinen trilleri Mestari kääntyy lähes kauhuromaaniksi eristetyllä saarella myrskyn ulvoessa

Uusimmat

Taisteluun ankeutta vastaan – kemiönsaarelainen Otto Bruun uskoo vasemmiston menestykseen

Lääkäri mittaa potilaan verenpainetta klinikalla Havannassa. Kuuban perustuslain mukaan julkinen terveydenhuolto on kaikkien ihmisten oikeus, ja valtion vastuulla on taata hoitopalvelujen saatavuus, maksuttomuus ja laatu.

Kuubassa kaikki sairaat eivät saa hoitoa eivätkä lääkkeitä

Ari Wahlstenin kymmenes Kit Karisma Häikäilemättömät räjähtää kuin drooni Venäjän öljynjalostamossa

Salomonsaarten rannikkokylissä kotitalouksien tulot ovat riippuvaisia kalan myynnistä. Kuvassa kalaa myydään Aukissa Malaitan maakunnassa Salomonsaarilla.

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

 
02

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

 
03

Kala ruokkii Tyynenmeren saarien asukkaat, mutta nyt siihen kertyy näkymätöntä myrkkyä

 
04

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

 
05

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Yhä vaisummin virtaa Mekong – Ilmastonmuutos, politiikka ja padot uhkaavat Vietnamin ruoka-aittaa

02.07.2026

Chile etsii ratkaisua tuulimyllyjen tuomaan jäteongelmaan

01.07.2026

Vaino ajaa Venäjän seksuaali- ja sukupuolivähemmistöt maan alle ja ulkomaille

30.06.2026

Kun mies tapettiin, alkoi vaino – afganistanilainen Mehrmaa pakenee voidakseen työskennellä ja välttääkseen pakkoavioliiton

29.06.2026

Kuinka paljon työttömyyttä kansantalous voi kestää? ”Pitäisi puhua työttömyyden vähentämisestä”, sanoo ekonomisti

29.06.2026

Tulevaisuudessa joka kolmas maailman nuori asuu Afrikassa, mutta miljoonille heistä ei löydy työtä

27.06.2026

Jokelainen: Tekoälymurros edellyttää perustuloa – ”Herättää syystäkin huolta”

26.06.2026

Sörkan friidu ja Kaivarin kundi – Kaurasen 30-vuotias romaani tihkuu samaa uuden aallon uhmaa kuin Bremerin näyttely

26.06.2026

Unkarille koitti uusi alku – Mikä muuttuu, mikä säilyy samana?

26.06.2026

Ammatillinen koulutus on muutakin kuin lyhyitä koulupäiviä – rehtorit kaipaavat tarkkuutta kritiikkiin

25.06.2026

Amislaiset jakoivat lukujärjestyksiään: – Niistä näkyi, miten lyhyiksi koulupäivät voivat jäädä, Lohikoski sanoo

25.06.2026

Somessa kohahduttanut Finlaysonin Kurttila avasi KU:lle ajatuksiaan ”vassarikapitalismista”

24.06.2026

Erkki Lehtinen, 91, palaa isänsä historiaan: ”Sivuun ei jäänyt kukaan” – isoisä kuoli Suomenlinnan vankileirillä

24.06.2026

EU:n uusi yhtiömalli avaa ovet sääntelyshoppailulle – Kivelä ja Lohikoski vaativat Suomea torjumaan esityksen

24.06.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kansalaisyhteiskunnan hiljentäminen ei ole säästöpolitiikkaa – se on vallankäyttöä

18.06.2026

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset