Teollisuusliiton puheenjohtajan Riku Aallon mukaan viime sopimuskierroksen palkankorotukset täyttivät liiton asettaman tavoitteen. Palkkoja korotetaan noin 8 prosenttia kolmen vuoden aikana. Muut liitot seurasivat Teollisuusliittoa saman suuruisilla korotuksilla.
– Tuolloin arvioimme, että palkankorotukset täyttäisivät hintojen nousun aiheuttaman ostovoimakuopan. Nyt – yhdeksän kuukautta sopimuksen tekemisen jälkeen – näyttää siltä, että tämä arvio pitää paikkansa. Reaalipalkat ovat nyt hieman korkeammalla tasolla kuin mitä odotimme sopimusta solmittaessa helmikuussa. Sopimuksen takana voimme edelleen seistä, vaikka jouduimmekin tinkimään alkuperäisistä tavoitteistamme, Aalto sanoi puhuessaan Teollisuusliiton valtuustolle.
Hänen mukaansa palkankorotuksista johtuva ostovoiman myönteinen kehitys on ”valitettavasti tuonut haaskalle korppikotkia”.
– Työmme hedelmät yrittävät kerätä itselleen poliitikot, jotka puheissaan antavat ymmärtää olevansa myönteisen ostovoimakehityksen takana. Rehvastelun taustalla on eduskunnan käsittelyssä oleva valtion budjetti, joka pitää sisällään ansioveronkevennyksiä.
Aalto piikitteli hallituspuolueita edustavien poliitikkojen kehuvan nyt vahvistavansa erityisesti pieni- ja keskituloisten ostovoimaa.
– Tällainen puhe on harhaanjohtavaa. Veronkevennysten vaikutusta heikentävät merkittävästi veronkorotukset ja veroluonteisten maksujen nousu. Esimerkiksi ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeuden poistuminen sekä työttömyysvakuutusmaksujen nousu syövät suurilta osin kevennysten hyödyt juuri niiltä, joiden ostovoimaa hallitus väittää vahvistavansa.
Suurituloisille lottovoitto
Aalto sanoi, että on tosin yksi ryhmä, jonka ostovoimaa Orpon-Purran hallitus aidosti kasvattaa: suurituloiset. Heidän veronkevennyksiinsä hallitus on ensi vuodelle varannut lähes 350 miljoonan euron potin.
– Iltalehti uutisoi vuoden 2024 verotietojen julkistuksen yhteydessä, että Suomen kaikkein suurituloisimmat saisivat suorastaan lottovoitto-veronkevennykset, mikäli heidän verotettavat ansiotulonsa olisivat vuonna 2026 samansuuruiset kuin nyt. Esimerkiksi Woltin perustajalle Miki Kuuselle hallituksen suunnittelemat veronkevennykset tarkoittaisivat yli neljän miljoonan euron säästöä – yhdelle henkilölle, vain yhdessä vuodessa.
Aalto tiivisti faktat ostovoiman vahvistumisesta näin:
Teollisuusliitto nostaa miljoonien palkansaajien ostovoimaa – Orpon-Purran hallitus nostaa miljonäärien ostovoimaa.
– Näillä miljonäärien ja elinkeinoelämän historiallisilla veronkevennyksillä on muuten kova hinta. Eilen saimme tietää, että Suomi on joutunut EU:n tarkkailuluokalle huonon taloudenpidon takia. Miettikää tätä hetki. Palkansaajien etuuksista ja toimeentulosta leikattiin yli miljardi euroa tämän hallituksen toimesta. Sen seurauksena Suomeen syntyi 100 000 köyhää ihmistä, joista 31 000 on lapsia. Leikkauksia perusteltiin meille sillä, että näin vältetään juuri tämä EU:n tarkkailuluokka.
– Mutta mitä sitten tapahtui?
– Palkansaajilta leikatut rahat jaettiin kaikki suurituloisille ja elinkeinoelämälle veronkevennyksinä.
Rahaa siis riittää suurituloisille, mutta ei ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan, Aalto sanoi. Sitä riittää myös elinkeinoelämälle, mutta ei peruspalveluihin.
– Rahaa siis riittää, mutta ei teille, hyvät teollisuusliittolaiset.
uutiskirje 