KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kirjat

Sissel-Jo Gazan rikkoo onnistuneesti dekkarikaavaa trilogian aloittavassa teoksessa Yksi pisara

Kai Hirvasnoro
7.2.2026 14.00
Fediverse-instanssi:

Sissel-Jo Gazan on tanskalainen biologi ja pitkän linjan moneen kertaan palkittu kirjailija. Yksi pisara aloittaa kolmiosaisen sarjan, jonka päähenkilö on 1960-luvun lopulla Etelä-Koreasta Tanskaan adoptoitu rikoskonstaapeli Mia Jinju Thiel-Jensen. Mian menneisyydestä tiedetään vain, että hänen äitinsä oli hylännyt hänet kadulle. Hän päätyi Finnin ja Merethen adoptiotyttäreksi Själlannin saarella sijaitsevaan Naestvediin.

Vuonna 1984 Thiel-Jenseneillä on myös biologinen tytär Lea. Tulisen riidan teini-ikäisen Mian kanssa tämän iltamenoista käynyt Merethe lähtee postittamaan kirjettä. Sille tielle hän myös katoaa. Kuukausia myöhemmin hänen nälkiintynyt ruumiinsa löytyy suosta. Joku on siepannut Merethen, pitänyt häntä vankinaan ja sitten surmannut.

Poliisi on varma, että kyseessä on tyypillinen henkirikos: Finn on murhannut vaimonsa. Hänet tuomitaan kahdeksaksi vuodeksi vankilaan.

ILMOITUS
ILMOITUS

Näin suoraviivaisesti Yhden pisaran alku ei kulje, kaikkea muuta. Sissel-Jo Gazan tutustuttaa lukijan Thiel-Jensenin perheeseen. Finn on jälkihippeilevä rauhanaktivisti, joka pakenee kiistoja levyhyllynsä ääreen. Teoksessa mainituista levyistä saisi hienon soittolistan. Kiistoja riittää, sillä Merethe on kireä tyyppi. Mia on tiedenörtti, jota kiusataan jonkin verran syntyperänsä takia. Hän kipuilee niin kuin teinit kipuilevat. Pikkusisko Lealla on omat ongelmansa.

Kaikesta huolimatta Thiel-Jensenit ovat tavanomainen perhe. Tukiverkkona heillä on naapurin eläkkeellä oleva pariskunta Ib ja Sonja Svendsen.

Pitkässä alkujaksossa Gazan ensin esittelee perheen, ja sitten rikkoo sen kulisseja. Ei mitään ihan kauheaa, mutta sekä Finnistä että Merethestä paljastuu puolia, jotka eivät ole mukaviakaan.

Teoksen henkilögalleriaan nousee edellä mainittujen lisäksi muun muassa Adoptiokonttorin Gerda, joka toi Mian Koreasta Tanskaan, Merethen paras ystävä Ulla sekä joukko Mian ikäisiä teinejä, joilla on merkittävä rooli, kun hypätään ajassa vuoden 1989 kautta vuoteen 2001.

Mia käy poliisikoulun ja aloittaa sen jälkeen rikospoliisin peruskoulutuksen. Hänen päämääränsä on tulla rikostutkijaksi. Teosta on kulunut tässä vaiheessa melkein 200 sivua. Ne sivut Sissel-Jo Gazan on käyttänyt hyvin henkilöistä, Naestvedista ja sen nuorista kertomiseen. Kaiken päällä on epämääräinen väkivallan uhka, joka ei jää vain uhkaksi. Taustalla on joku, jota kutsutaan Naestvedin kuninkaaksi.

Yhden pisaran alku on enemmän kaunokirjallinen, mutta se ei mitenkään vähennä teoksen intensiteettiä. Gazan niin sanotusti pitää otteessaan alusta asti.

Enemmän dekkariksi Yksi pisara muuttuu, kun löytyy kaksi naisen ruumista, jotka muistuttavat Merethen tapausta. Vuosia myöhemmin liikkeelle on lähtenyt kopiomurhaaja tai sitten Finn tulee lopullisesti todistettua syyttömäksi, sillä hän istuu edelleen vankilassa kun ruumiit löytyvät.

Teoksen keskivaiheilla ollaan vuodessa 1989. Poliisilla on teknisessä tutkinnassa käytössään uusia jännittäviä työkaluja, DNA ja oikeusbotaniikka eli kasvitieteen käyttö rikostutkinnassa. Sissel-Jo Gazan tuo ne kiehtovasti osaksi tarinaa ja kertoo niiden kehityksestä.

Yksi pisara huipentuu vuoteen 2001, jolloin Mia tutkii kahden uuden murhatun tapausta ja salaa myös äitinsä murhaa. Salaa, koska siihen jäävinä hänet siirrettäisiin kokonaan pois jutusta. Gazan kirjoittaa upeasti siitä, miten juttu alkaa ratketa johtolankojen, päättelyn ja kasvitieteen avulla. Poikkeuksellinen ja poikkeuksellisen hyvä dekkari pohjautuu erääseen todelliseen tanskalaiseen skandaaliin.

Rikosromaanin sisällä Yksi pisara on lämmin kuvaus perhe- ja sukuyhteydestä. Teoksen alkupuolen teinit ovat loppupuolella nuorina aikuisina löytäneet paikkansa. Yhteys on Mialle merkittävä, ja merkittävä myös rikostutkinnan kannalta.

Mutta kyseessä on siis kolmiosaisen sarjan avaus. Siitä saadaan aivan lopussa muistutus, kun Mia saa uhkausviestin.

Dekkari ei ole muita vähempiarvoisempi kirjallisuuden muoto, mutta aina joskus tulee kirjoja, joista tulee tuntu, että vielä enemmän kuin dekkari. Yksi pisara on sellainen. Se on nerokkaasti kehitelty rikosromaani. Mutta ei vain rikosromaani, vaan jotain enemmän.

Sissel-Jo Gazan: Yksi pisara (I en dråbe). Suomentanut Katarina Luoma. 509 sivua, Docendo 2026.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kolmannessakin huippudekkarissaan Kuolinpesä Jari Raatikainen kertoo kylmiä tosiasioita vakuutuspetoksista ja rikollisen elämäntavan valheellisuudesta

Ihmisen kokoinen operaatio on Christian Rönnbackan valttikortti Henna Björk -sarjaa jatkavassa Valkyriassa

Hans Rosenfeldtin pitkään kaivattu Surman suden jatko-osa Elonkorjuu on viiden tähden dekkari

Tutkijat löysivät Kalle Päätalon, Iijoki-sarja kertoo suomalaisten arjesta ja yhteiskunnan muutoksesta

Uusimmat

San Salvador levittäytyy samannimisen tulivuoren katveeseen. El Salvadorin pääkaupungin historiallinen keskusta on nyt aiempaa siistimpi ja järjestyneempi. Elvytysprosessi on kuitenkin johtanut perinteisten liikkeiden sulkemiseen.

Pienyrittäjät jäävät San Salvadorin imagonkohennuksen jalkoihin

Kolmannessakin huippudekkarissaan Kuolinpesä Jari Raatikainen kertoo kylmiä tosiasioita vakuutuspetoksista ja rikollisen elämäntavan valheellisuudesta

Poika työskentelee rannalla lähellä Kiwengwan kylää Sansibarilla.

Koulu jää kesken, kun Sansibarin lapset joutuvat rankkaan työhön kalatalouteen

Arkistokuvassa kolumbialaisia sotilaita tarkastuspisteellä. Kolumbialaiset entiset sotilaat ovat haluttuja palkkasotureiksi turvallisuus- ja taistelutehtäviin, koska heillä on koulutusta ja kokemusta vuosikymmenten aseellisessa konfliktissa maassaan. Uusi laki kieltää tällaiset pestaukset kansalaisten hengen, ihmisoikeuksien ja maan maineen suojelemiseksi.

Kolumbia kieltää palkkasoturien värväämisen

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

SAK perää työnantajia vastuuseen: Yli puolet työpaikoista pyörii työntekijöillä, jotka tarvitsisivat lisäkoulutusta

 
02

Kolme havaintoa HS:n gallupista, joka vahvistaa vasemmistoliiton nousukiidon

 
03

Viisi Raudaskoskea haluaa kolmannen polven kuntapäättäjäksi

 
04

Työntekijöiden oikeudet vaarassa EU:ssa – Li Andersson: ”Mitä komissio olettaa tapahtuvan?”

 
05

Kun erimielisyys leimataan epäisänmaallisuudeksi, demokratia kapenee – Ydinaseet tuotiin pöytään salassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Ihmisen kokoinen operaatio on Christian Rönnbackan valttikortti Henna Björk -sarjaa jatkavassa Valkyriassa

23.05.2026

Uruguayssa etsitään syytä mehiläisten joukkokuolemaan

23.05.2026

Gambia ratkaisee tyttöjen silpomiskiellon kohtalon

22.05.2026

Työttömyyskriisiä hoidettava nyt – ”Torkkunapin toistuva painaminen positiivisia talousuutisia odotellessa ei riitä”

22.05.2026

Väkivallan uhka varjostaa Kolumbian presidentinvaaleja – rauha on jälleen koetuksella

22.05.2026

Suomen viennin laatu on laskenut yksinkertaisesta syystä – Talouskasvu edellyttää laadukkaampaa vientiä ja tarkkuutta valinnoissa

22.05.2026

Näin kasvatetaan epävarmuutta: Työelämän epävarmuutta kasvatetaan lisäämällä määräaikaisia työsuhteita

22.05.2026

Työntekijöiden oikeudet vaarassa EU:ssa – Li Andersson: ”Mitä komissio olettaa tapahtuvan?”

21.05.2026

Minja Koskela: Jo seuraavan hallituksen kokeiltava työajan lyhentämistä

21.05.2026

Risto Korhonen oli työmarkkinatoimittajien aatelia

21.05.2026

SAK:n Katja Syvärinen: Hallitus vie köyhiltä ja antaa rikkaille

21.05.2026

Tykkiveneitä vai aurinkovoimaa? Yhdysvallat ja Kiina käyvät uutta kilpajuoksua Latinalaisessa Amerikassa

21.05.2026

Eduskunta keskustelee parhaillaan turvallisuudesta – ”Nuorisorikollisuutta voidaan ehkäistä tukemalla nuorten hyvinvointia”

20.05.2026

Kolme havaintoa HS:n gallupista, joka vahvistaa vasemmistoliiton nousukiidon

20.05.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Euroopan akilleenkantapää on sen riippuvuuksissa

19.05.2026

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset