Bratislava, Slovakia – IPS/Ed Holt
– Tarvittiin hätäsektio, koska raskaana olevan naisen henki oli vaarassa. Teimme leikkauksen taskulamppujen valossa, ilman vettä ja jatkuvien räjähdysten säestyksellä, Harkovan alueellisen kliinisen sairaalan synnytysosaston johtaja tohtori Oleksandr Zhelezniakov kertoo.
Näin hän kuvailee yhtä vaikeimmista lääketieteellisistä toimenpiteistä, joihin hän on osallistunut sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksen Ukrainaan. Työskentely äärimmäisissä olosuhteissa on Harkovassa arkipäivää.
– Teet vain sen, mitä on pakko tehdä pelastaaksesi äidin ja lapsen hengen ja tulevaisuuden. Tällaisina hetkinä ajattelet vain elämän pelastamista. Työskentelemme näissä oloissa, koska elämän on aina voitettava, Zhelezniakov sanoo.
Sairaalat hyökkäysten kohteena
Monien muiden terveysasemien ja sairaaloiden tavoin Harkovan sairaala Itä-Ukrainassa on joutunut toistuvien hyökkäysten kohteeksi ja vaurioitunut sodan aikana. WHO on dokumentoinut yli 2 700 hyökkäystä Ukrainan terveydenhuoltoon helmikuun 2024 jälkeen. Niistä yli 80 on äitiysklinikoita.
Toistuvat iskut sairaaloihin ja keskeisten palvelujen romahtaminen pakottavat naiset synnyttämään yhä vaarallisemmissa olosuhteissa. Terveydenhuollon ammattilaiset varoittavat, että väkivalta, krooninen stressi, pakolaisuus ja raskausneuvolan häiriöt lisäävät raskauden komplikaatioita ja estettävissä olevia kuolemia.
YK:n väestörahaston analyysi Ukrainan kansallisista tilastoista osoittaa, että äitiyskuolleisuus nousi 37 prosenttia vuosien 2023 ja 2024 välillä. Vuonna 2023 Ukrainassa kuoli 18,9 äitiä 100 000 elävänä syntynyttä lasta kohden, 2024 luku oli 25,9. Suurin osa kuolemista olisi ollut estettävissä.
Vakavat raskauden ja synnytyksen komplikaatiot ovat myös lisääntyneet. Kohdun repeämät ovat lisääntyneet 44 prosenttia, raskauden aikaiset verenpainetaudit yli 12 prosenttia ja vakavat raskaudenjälkeiset verenvuodot lähes 9 prosenttia. Keskeisiä syitä ovat viivästykset hoitoon pääsyssä, stressi ja katkenneet hoitoketjut.
Sodan pitkäaikaiset vaikutukset lisääntymisterveyteen
Tilanne on erityisen vakava rintama-alueilla. Hersonissa ennenaikaisia synnytyksiä on lähes kaksinkertainen määrä maan keskiarvoon verrattuna, ja kuolleena syntyneiden lasten osuus on Ukrainan korkein. Sodan vaikutukset ulottuvat myös hedelmällisyyteen, kun krooninen stressi, ahdistus ja hormonihäiriöt lisäävät sekundaarista lapsettomuutta ja ennenaikaisia vaihdevuosia nuorilla naisilla.
Naisten pelko synnytyksen turvallisuudesta ja tulevaisuudesta vähentää syntyvyyttä entisestään. YK:n väestörahaston mukaan äitiyskuolleisuus, komplikaatioiden lisääntyminen ja epävarmuus synnytyksen turvallisuudesta vahvistavat toisiaan. Se pahentaa Ukrainan väestökriisiä ja tuo pitkäaikaisia seurauksia koko yhteiskunnalle.
Vaikka sodan vaikutukset ovat vakavia, Zhelezniakov muistuttaa, että äitiysterveyttä voidaan parantaa myös taisteluiden aikana. Keinoja ovat muun muassa perusterveydenhuollon vahvistaminen, digitaalisten terveyspalveluiden kehittäminen, ennaltaehkäisy, mielenterveyden tukiohjelmat ja kansainvälinen yhteistyö.
– Jopa aktiivisten taistelujen aikana voimme ja meidän täytyy mukauttaa järjestelmää, hän sanoo.
uutiskirje 
