”Strategisen huippuosaamisen keskittymien toimintaa on kehitettävä lähtökohtana elinkeinoelämän tarpeet.” Näin linjasi yliopistopolitiikkaa Teknologiateollisuuden innovaatiopolitiikan työryhmä raportissaan viime joulukuussa.
Raportti synnytti yliopistoväen piirissä laajan keskustelun ja lopulta Vapaan ja kriittisen yliopiston puolesta -työryhmän, joka tänään tiistaina julkisti oman raporttinsa yliopiston kehittämiseksi. Raportin kannanotot ovat monilta osin vastakkaisia Teknologiateollisuuden raportin kanssa.
Raportin laatijoiden ja allekirjoittajien mukaan yliopistoilla on monia tehtäviä, mutta elinkeinoelämän palveleminen ei niihin kuulu. Nykyinen tiedepolitiikka, jossa painotetaan liikaa soveltavaa tutkimusta, ei ole pitkällä aikavälillä elinkeinoelämän omankaan edun mukaista, koska suuret keksinnöt syntyvät yleensä perustutkimuksen edistysaskelista, raportissa painotetaan.
Sanapari ”työnantajan direktio-oikeus” toistuu nykyään hyvin usein työnantajapuolen linjauksissa.
Yliopistoväki mukaan päätöksentekoon
Työryhmän ja raportin tarkoituksena ei ole kuitenkaan vain vastata Teknologiateollisuuden raporttiin, vaan myös vaikuttaa tuleviin hallitusneuvotteluihin ja niiden taustakeskusteluihin sekä näyttää suuntaa ja luoda visioita 2000-luvun vapaasta, edistyksellisestä ja maailmanlaajuista vastuuta kantavasta yliopistosta.
”Huhtikuun 2011 vaalien jälkeisen hallituksen tulee asettaa kattavasti yliopistomaailmaa, kansalaisyhteiskuntaa ja sen liikkeitä ja puolueita edustava työryhmä selvittämään, kuinka vapaan yliopiston ytimen ja sille ulkoisten, soveltavia ja tyypillisesti lyhytjänteisiä kaupallisia intressejä edistävien tutkimus- ja koulutusinstituutioiden suhde tulee järjestää pidemmällä aikavälillä”, raportissa todetaan.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on uudistamassa yliopistojen tulosohjauksen kriteerejä vuoteen 2013 mennessä. Yliopistolaisten osallistuminen kriteerien arviointiin ja muotoiluun on työryhmän mukaan ehdottoman välttämätöntä.
Työryhmä aikoo toteuttaa tämän ja ensi vuoden aikana uuden yliopistolain ja sitä edeltäneiden muutosten kriittisen uudelleenarvioinnin sekä arvion siitä, miten voidaan luoda kestävät, vakaat ja omaehtoiset institutionaaliset puitteet tulevaisuuden yliopistolle. Ihanne perustuu vanhan sivistysyliopiston ja aikakautemme globaalien ilmiöiden yhdistämiselle, määritteli julkistamistilaisuudessa yksi raportin laatijoista, kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki.
Hallintotyö vie voimia
Hallinnon tutkimuksen professori Pertti Ahonen totesi puolestaan julkistamistilaisuudessa, että akateeminen vapaus käsitetään nykyään liian hallinnollisesti vain yliopistojen institutionaalisena itsenäisyytenä. Tavoitteena tulisi sen sijaan olla tieteentekemisen vapaus, ja tieteentekijöiden pitäisi olla mahdollisimman itsenäisiä myös suhteessa markkinoihin ja yksityisiin yrityksiin.
– Ahdasta, välineellistä, tilapäisesti vaihtelevien tarkoitusperien mukaan menemistä, Ahonen luonnehti vallitsevaa yliopistopolitiikan suuntausta.
Raportissa puututaan myös yliopistojen byrokratisoitumiseen. Lisääntyvä hallintotyö, kontrolli ja raportointi vie voimavaroja varsinaiseen työhön keskittymiseltä. Ahonen ihmetteli, miten nykykapitalismi on tuonut yliopistoille piirteitä, jotka aiemmin on yhdistetty sosialismiin. Byrokratisoitumiseen liittyy johtajavaltaisuutta.
”Halutaanko paluuta vanhanaikaiseen johtajahierarkiaan, jossa ohut urajohtajien joukko kontrolloi yksipuolisesti koko akateemista elämää? Vai luotetaanko tutkijakunnan parhaimmiston omaehtoiseen kykyyn antaa arvostelmia totuudesta, hyvyydestä ja kauneudesta osana yliopiston ja demokraattisen maailman julkista elämää?” raportissa kysytään.
Tieteentekijöiden liiton puheenjohtaja Tapari Kaakkuriniemi kertoi, että sanapari ”työnantajan direktio-oikeus” toistuu nykyään hyvin usein työnantajapuolen linjauksissa. Työntekijäjärjestöt sen sijaan korostavat sitä, että oman työn tekemisen ehtoihin tulee voida vaikuttaa.
Yliopistokamppailu aktivoi poliittisesti
Raportissa otetaan kantaa myös muun muassa lukukausimaksuja vastaan sekä vaaditaan vapaan opiskelun ja kouluttautumisen mahdollisuuksien lisäämistä. Opiskelijoille vaaditaan riittävää ja ennakoitavaa toimeentuloa, joka luo perusturvan sekä mahdollistaa opiskelun ja tulevaisuuden suunnittelun.
Raporttia on ollut valmistelemassa monien eri tieteenalojen ja eettis-poliittisten katsantokantojen edustajia. Opiskelijoitakin on ollut mukana.
Laatijoina ovat olleet Pertti Ahonen, Antti Jauhiainen, Laura Kolbe, Solja Kovero, Riitta Matilainen, Vesa Oittinen, Heikki Patomäki, Panu Raatikainen, Martina Reuter, Jan Rosenström, Thomas Wallgren ja Sampo Villanen. Allekirjoittajien joukossa ovat lisäksi muun muassa Tuomas Forsberg, Elias Laitinen, Panu Pulma, Juha Suoranta, Liisa Tainio ja Teivo Teivainen.
Laatijoiden joukossa on useita kansanedustajaehdokkaita: Patomäki ja Reuter ovat Vasemmistoliiton, Wallgren SDP:n ja Kolbe Keskustan ehdokkaana. Kolbe totesi tilaisuudessa, että juuri kamppailu yliopistojen suunnasta on rohkaissut monia puoluepoliittiseenkin aktivoitumiseen.
lehti 