Kavitha Ramavath, 27, seisoo hedelmäkojunsa vieressä kirkkaan katuvalon alla Hyderabadissa. Hän järjestelee guavia ja banaaneja samalla, kun asiakkaat pysähtyvät ostoksille.
Vielä muutama vuosi sitten Kavitha sulki kojunsa ennen pimeän tuloa, sillä pelkäsi sekä työntekoa iltaisin että lasten viemistä tukiopetukseen hämärtyvillä kaduilla.
Nyt lapset leikkivät ulkona pidempään ja kaupat pitävät ovensa auki myöhempään. Myös Kavithan aviomiehen Ravi Ramavathin arki on muuttunut. Autoriksaa ajava mies voi pysäköidä ajoneuvonsa kotinsa ulkopuolelle ilman jatkuvaa huolta varkauksista tai vahingonteosta.
Perhe muutti hiljattain kahden lapsensa kanssa Uppal Bhagathiin, nopeasti kasvavalle asuinalueelle Hyderabadin itälaidalla. Aikaisemmin he asuivat neljän kilometrin päässä Uppal Kalanissa, jossa oli halvempaa mutta infrastruktuuri puutteellista.
Vuokra on lähes kaksinkertaistunut, mutta parempi valaistus on muuttanut perheen arkea.
Kaupunkisuunnittelijoiden mukaan julkinen valaistus vaikuttaa siihen, miten ihmiset liikkuvat, tekevät työtä ja kokevat ympäristönsä turvallisuuden. Vaikutukset näkyvät erityisen selvästi naisten ja lasten elämässä.
Kavitha voi pitää kojuaan auki hieman pidempään, ansaita enemmän ja tuntea olonsa turvallisemmaksi.
Valo tuo turvaa ja kasvattaa toimeentuloa
Hyderabadin katuvalohanke on esimerkki niin sanotusta yhdistelmärahoituksesta, jolloin julkista rahaa käytetään houkuttelemaan mukaan yksityisiä sijoittajia hankkeisiin, joita nämä pitäisivät muuten liian riskialttiina. Mallia käytetään esimerkiksi uusiutuvassa energiassa, luonnonsuojelussa ja kestävän infrastruktuurin rakentamisessa.
Aihe on ajankohtainen, sillä hallitukset ja kehitysrahoittajat valmistautuvat maailmanlaajuisen ympäristörahaston GEF:n kahdeksanteen yleiskokoukseen Uzbekistanin Samarkandissa. Samaan aikaan julkiset budjetit kiristyvät sekä ilmasto- ja ympäristökriisit syvenevät.
– Ympäristörahoituksen vaje on vuosittain satoja miljardeja euroja. Sitä eivät avustukset ja virallinen kehitysapu yksin voi kuroa umpeen. Yksityisen pääoman saaminen mukaan on välttämätöntä, GEF:n ohjelmajohtaja Fred Boltz sanoo.
Kannattajien mukaan malli tuo lisärahoitusta hankkeisiin, joiden olisi muuten vaikea löytää sijoittajia. Kriitikot puolestaan huomauttavat, että järjestelyt nojaavat edelleen vahvasti julkiseen tukeen eivätkä välttämättä toimi kaikkialla.
Katuvalot maksettiin energiansäästöillä
Hyderabad on nopeasti kasvava suurkaupunki, joka kärsii kuumuudesta ja kasvavasta energiankulutuksesta. Vastauksena haasteeseen kaupunki alkoi korvata vanhoja katuvaloja energiatehokkailla ledivaloilla.
Valtio-omisteinen yritys rahoitti ledikatuvalojen asentamisen, joten kaupungin ei tarvinnut tehdä suurta alkuinvestointia. Kustannuksia maksettiin takaisin myöhemmin syntyneillä energiasäästöillä. Osa rahoista tuli GEF:n kautta yksityiseltä sektorilta.
Ensimmäisessä vaiheessa vaihdettiin yli 450 000 katuvaloa. Myöhemmin ohjelmaa laajennettiin eri puolille kaupunkia.
Tulokset olivat merkittäviä. Julkisen valaistuksen sähkönkulutus puolittui, vuosittaiset säästöt nousivat yli 10 miljoonaan euroon, ja hiilidioksidipäästöt vähenivät huomattavasti.
Mallin ajatuksena on, että kaupunki voi toteuttaa suuria energiahankkeita ilman suuria alkuinvestointeja. Investointi maksetaan takaisin myöhemmin syntyvillä säästöillä.
Asiantuntijat kuitenkin muistuttavat, että järjestelmä toimii vain, jos säästöt arvioidaan realistisesti, laitteistoja ylläpidetään asianmukaisesti ja viranomaiset valvovat hankkeita tehokkaasti.
Hyderabadissa käyttöön otettiin myös seurantajärjestelmä. Sen avulla viranomaiset voivat seurata sähkönkulutusta, havaita viat nopeasti ja valvoa järjestelmän toimintaa reaaliajassa.
Järjestelmän tuottama tieto on avuksi myös rahoituksen takaisinmaksussa.
Yhdistelmärahoitusta käytetään nykyään muuhunkin kuin energiahankkeisiin, kuten esimerkiksi luonnon monimuotoisuuden suojeluun, meriensuojeluun ja kestävien toimitusketjujen rakentamiseen.
Ajatus on sama kuin Hyderabadissa: julkinen rahoitus auttaa saamaan yksityistä pääomaa hankkeisiin, joihin sijoittajat eivät muuten lähtisi mukaan.
Mallina muille kaupungeille
Hyderabadin ohjelma ei jäänyt katuvalaistukseen. Myöhemmin ledivalaisimia alettiin tarjota myös kotitalouksille.
Kysyntää koottiin yhteen ja lamppuja hankittiin suurissa erissä, mikä laski niiden hintoja merkittävästi. Näin miljoonat kotitaloudet saivat energiatehokkaan valaistuksen. Samalla käyttöön otettiin järjestelmä, jossa lamput voitiin maksaa vähitellen sähkölaskun yhteydessä.
– Laajoja ympäristöhyötyjä on vaikea saavuttaa ilman yhdistelmärahoitusta. Julkinen pääoma tekee sen, mihin yksityinen raha harvoin ryhtyy: se ottaa enemmän riskiä ja rahoittaa hankkeiden seurannan. Näin onnistuneita ratkaisuja voidaan levittää laajempaan käyttöön. Jos julkinen rahoitus vetäytyy, myös tulokset jäävät syntymättä, Boltz sanoo.
Hyderabadia pidetään esimerkkinä siitä, miten rahoitusmallit voivat toimia käytännössä.
Hyderabadissa toimivan konsulttiyritys Proventuren puhtaan energian asiantuntijan Srinivas Konan mukaan lediohjelma osoitti, että edullinen rahoitus, julkisen sektorin toteutus ja säästöihin perustuva takaisinmaksu voivat yhdessä auttaa kaupunkeja uudistamaan infrastruktuuriaan ilman suuria etukäteiskustannuksia.
Mallin kopioiminen ei kuitenkaan ole aina yksinkertaista, ja esimerkiksi joissain paikoissa kunnossapito-ongelmat ovat vaikuttaneet tilanteeseen.
– Pienemmissä kaupungeissa rahaa on vähemmän, eikä hankkeiden toteuttamiseen ole aina riittävästi henkilöstöä tai asiantuntemusta, Kona sanoo.
Silti Hyderabadin kokemus osoittaa, miten kansainvälinen ilmastorahoitus voi muuttua konkreettisiksi parannuksiksi ihmisten arjessa.
Kavithalle se tarkoittaa yhtä kirkasta katuvaloa. Sen alla hän voi pitää hedelmäkojuaan auki hieman pidempään, ansaita enemmän ja rakentaa lapsilleen turvallisempaa tulevaisuutta.
uutiskirje 
