KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

”IMF pitäisi pikaisesti uudistaa”

Meksikon keskuspankin pääjohtaja Agustin Carstens (kuvassa) on toinen ehdokkaista IMF:n uudeksi pääjohtajaksi. Ekonomisti Yilmaz Akyuzin mielestä olisi tärkeämpi puhua IMF:n perusteellisesta uudistamisesta kuin uudesta johtajasta.

Meksikon keskuspankin pääjohtaja Agustin Carstens (kuvassa) on toinen ehdokkaista IMF:n uudeksi pääjohtajaksi. Ekonomisti Yilmaz Akyuzin mielestä olisi tärkeämpi puhua IMF:n perusteellisesta uudistamisesta kuin uudesta johtajasta. Kuva: Lehtikuva/ YURI GRIPAS

Hätälainojen sijasta tulisi keskittyä kriisien ehkäisyyn, kirjoittaja esittää.

IPS–Yilmaz Akyuz*
22.6.2011 19.40

Kansainvälistä valuuttarahastoa IMF:ää kokeva keskustelu on viime aikoina keskittynyt uuden johtajan etsintään. Paljon tärkeämpää olisi uudistaa koko laitoksen toiminta.

IMF haluaa edistää globaalien rahamarkkinoiden vakautta, mutta sen toiminta jättää paljon toivomisen varaa. Viime vuosikymmeniä ovat leimanneet johtavien valuuttojen kurssiheilahtelut, kaupan jatkuva ja kasvava epätasapaino sekä uusiutuvat maksutase-, velka- ja rahoituskriisit useissa maissa.

IMF ei ole kyennyt puuttumaan väärään politiikkaan maissa, joilla on laaja vaikutus globaaleihin rahoitusehtoihin. Epävakautta ovat lisäksi aiheuttaneet rahaston itsensä yllyttämä talouden liberalisointi ja valloilleen päästetyt kansainväliset pääomavirrat.

ILMOITUS
ILMOITUS

IMF on aseeton suhteessa lainaa ottamattomiin jäsenmaihinsa. Rahasto ei myöskään ole kyennyt ennakoimaan rahoitusmarkkinoille syntyviä heikkouksia, ennustamaan epävakautta ja kriisejä tai varoittamaan niistä ajoissa, koska se uskoo sokeasti markkinoihin.

Kriisi tuli salaa

IMF:ltä jäi huomaamatta myös historiansa pahin rahoituskriisi, joka puhkesi Yhdysvaltain subprime-lainoista 2008.

1990-luvun puolivälistä lähtien useat IMF:n laatimia ohjelmia noudattaneet maat joutuivat vakaviin kriiseihin. Esimerkiksi Venäjä ja Argentiina ajautuivat velanmaksukyvyttömiksi. IMF:n suositukset ja analyysit ylivelkaannuttivat monia kehitysmaita.

Kun IMF ei ole onnistunut estämään kriisejä, sen päätehtäviksi ovat nousseet niiden jälkihoito ja luotonanto.

IMF:n hätälainoilla sanotaan olevan monia tehtäviä: antaa hengähdysaikaa kriisimaille, ehkäistä kriisejä maissa joiden katsotaan olevan oikealla tiellä ja vähentää omien valuuttavarantojen kasvattamisen tarvetta.

Kokemus kuitenkin osoittaa, että rahaston lainat estävät harvoin talouden alamäkeä ongelmamaissa. Lainoihin päinvastoin kytketään usein vaatimuksia, jotka pahentavat kriisin vaikutuksia työllisyyteen ja tuloihin. Tämä pätee IMF:n ohjelmiin Euroopan maissa väitetyistä parannuksista huolimatta.

Hätälaina tuo ongelmia

Hätäluotto voi pikemminkin aiheuttaa ongelmia kuin ratkaista niitä. Kreikka saattaa ajautua maksukyvyttömyyteen Venäjän ja Argentiinan tavoin.

Hätälaina on tarkoitettu turvaamaan ulkomaisen velanmaksun jatkuminen, mutta se johtaa usein epätasaiseen taakanjakoon velkojien ja velallisten kesken.

Kaupallinen luotto korvataan velalla IMF:lle, jonka kanssa on vaikea neuvotella uudelleenjärjestelyistä. Yksityinen velka dumpataan julkiselle sektorille, ja roskalainoja on rutkasti liiallisen yksityisen velanoton seurauksena. Moraali on koetteella, koska sijoittajat ja luotottajat eivät joudu kantamaan ottamiensa riskien seurauksia täysimääräisinä.

IMF:n tulisi keskittyä luotonannon sijasta kriisien ehkäisyyn. Se vaatisi paljon nykyistä tehokkaampaa talouden ja rahoitusmarkkinoiden valvontaa. Jäsenmaiden velvoitteita tulisi myös uudistaa ja vaatia monenkeskistä kurinalaisuutta tärkeimpien osakkaiden makrotalouteen, vaihtokursseihin ja rahoituspolitiikkaan.

Kuria tarvitaan rahoitusmarkkinoilla enemmän kuin vaikkapa kaupan alalla, koska tärkeiden maiden rahoitusongelmilla on vakavammat kansainväliset vaikutukset.

Kriisit eivät lopu

Vaikka IMF uudistettaisiin radikaalisti, kriisejä tulee jatkossakin. Hätälainat eivät ole ainoa tai edes paras keino hoitaa kriisejä. Vaihtoehtona on vararikko, velkasaneeraus ja sen varmistaminen, että yksityiset lainanantajat ja sijoittajat osallistuvat kriisin ratkaisuun.

Tämä vaihtoehto on tasapuolisempi velkojia ja velallisia sekä yksityisiä ja julkisia luotottajia kohtaan. Se myös vaikuttaa tehokkaammin lainanantajien ja sijoittajien käytökseen ja siten rahoitusmarkkinoiden vakauteen.

Näiden uudistusten avulla vahvistetaan IMF:n roolia kriisien torjunnassa. Ilman niitä rahastosta tulee näennäiskansainvälinen viimesijainen hätäluotottaja vailla valvontamahdollisuuksia ja -valtaa. Silloin IMF:stä on enemmän haittaa kuin hyötyä.

* Yilmaz Akyuz on Genevessä toimivan South Centerin pääekonomisti.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään