Metsätöiden väheneminen heitti suomalaisia Ruotsiin
Työläiset ovat aina muuttaneet työn perässä. 1800-luvulta alkaen yli 50 miljoonaa eurooppalaista muutti paremman elämän perässä Atlantin taakse.
Suomestakin muutettiin jo 1900-luvun alussa leivän perässä Pohjois-Amerikkaan, muistutettiin Työn perinteen ja historian seuran seminaarissa Tampereella maanantaina.
Keisariaikana Suomesta muutettiin lähinnä Pietariin ja 1930-luvun pula-aikana Neuvostoliittoon. Kanadan kautta Neuvosto-Karjalaan kulkeneen metsätyöväen tarina kertoo ilmiön moniulotteisuudesta.
1960–1970 –luvuilla Suomesta lähdettiin työn perässä lähinnä Ruotsiin. Filosofian lisensiaatti Niko Hännisen mukaan suurin syy tähän oli metsätöiden väheneminen Suomessa.
– Samalla kun metsätöiden rationalisointi kiihtyi ja saavutti kaukaisimmatkin kolkat motorisahojen ja metsätyökoneiden voimalla, töitä oli entistä harvemmille. Muutto Ruotsiin oli tällöin vilkasta etenkin Itä- ja Pohjois-Suomesta, missä metsätöillä oli ollut erityisen tärkeä merkitys alueen väestölle, Hänninen kertoo.
Maastamuutto työn perässä jatkuu tänäkin päivänä. Viimeaikainen hoitoalan työvoiman liike Suomesta Norjaan ja kauemmas vaikuttaa myös hyvinvointivaltioon, koska kuntien on palkattava muuttajien tilalle uusia hoitajia.
Viimeisten sadan vuoden aikana Suomesta on arvioitu muuttaneen ulkomaille yli miljoona henkeä.
Muuttajamaasta vastaanottajaksi
Toisen maailmansodan jälkeen vaurastuneet Länsi-Euroopan maat alkoivat itse vastaanottaa runsaasti ulkomaista työvoimaa.
Myös aikaisemmin köyhissä ja perifeerisissä maissa, kuten Irlannissa, Italiassa ja Suomessa, matka maahanmuuton lähtömaasta kohdemaaksi on ollut nopea.
1980-luvulta lähtien maahanmuutto Suomeen alkoi tosin työperäisen muuton sijaan painottua pakolaisuudesta ja perheen yhdistämisestä johtuviin syihin.
1990-luvulla Suomeen muutti vuosittain noin 13 000 henkeä.
– 2000-luvulle tultaessa maahanmuuttajien määrä alkoi kasvaa. Parin viime vuoden aikana meille on muuttanut 25 000 – 29 000 henkeä vuosittain, kertoo Anneli Miettinen Väestöntutkimuslaitoksesta.
Vastaanottajamaissa siirtolaisuus on tukenut vaurastumista, mutta lisännyt samalla myös tuloeroja ja uhannut jopa joidenkin alojen palkkakehitystä.
Taloushistorian valossa siirtolaisuus on kaventanut globaaleja palkkaeroja ja nostanut ansiotasoa lähtömaissa. Nykyään kehitysrahoitusta suuremmaksi arvioidusta maahanmuuttajien kotiin lähettämästä tuesta muistetaan Suomessakin sodanaikaiset Amerikan-paketit.
lehti 