Korkeasti koulutettujen keskusjärjestö Akava on valmis rakentamaan muiden työmarkkinajärjestöjen ja maan hallituksen kanssa mallia talous- ja työmarkkinapolitiikan yhteensovittamiseksi. Siinä haettaisiin yhteisymmärrys jonkinlaisesta palkankorotusraamista sekä palkansaajien ostovoimaa ja kilpailukykyä vahvistavista veroratkaisuista.
– Tässä taloustilanteessa työmarkkina- ja veropolitiikan yhteensovittaminen olisi järkevää, varsinkin kun valtion budjetin valmistelu on käynnistymässä ja teknologiateollisuuden työehtosopimuksista neuvotellaan. Se lisäisi talouden ennustettavuutta, parantaisi työllisyyttä ja vahvistaisi julkista taloutta. Yhdistämällä palkka- ja veroratkaisut voidaan kasvattaa yksittäisen palkansaajan ostovoimaa varmemmin kuin pelkästään nimellisiä palkkoja nostamalla, Akavan puheenjohtaja Sture Fjäder (kok.) perustelee.
Akavan tavoitteena on mahdollisimman yksinkertainen ratkaisu, joka keskittyisi etenkin palkkoihin ja veroihin. Puheenjohtaja Fjäder muistuttaa, että hallitusohjelmassa on paljon työelämän kehittämiseen liittyviä asioita, jotka valmistellaan kolmikantaisesti.
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) kävi tiistaina Akavan työvaliokunnassa keskustelemassa ajankohtaisesta talous- ja työmarkkinatilanteesta. Vastaavan vierailun Katainen teki maanantaina SAK:n hallituksen kokoukseen. Työmarkkinakeskusjärjestöjen johtajat keskustelevat perjantaina tilanteesta Kataisen ja valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen (sd.) kanssa.
Ansiotulon verotus ei saa nousta
Puheenjohtaja Fjäderin mielestä ensi vuoden valtion tulo- ja menoarvioesitys tulee rakentaa tuoreen hallitusohjelman suuntaviivojen mukaan taloustilanteen epävarmuudesta huolimatta:
– Erityisesti tulee pitää kiinni hallitusohjelman kirjauksesta, ettei palkansaajien ansiotuloverotus kiristy millään tulotasolla ensi vuonna. Lisäksi hallituksen tulisi harkita uudestaan kotitalousvähennyksen kohtaloa. Kotitalousvähennys on sekä erinomaista harmaan talouden torjuntaa että työllisyyspolitiikkaa. Vähennyksen pienentämisellä voi olla julkisen talouden kannalta jopa kielteisiä seurauksia.
Perusturvan korotukset myöhemmäksi
Akavan mielestä nyt ei ole tarpeen ryhtyä lisätoimiin julkisen talouden tasapainottamiseksi.
– Sen sijaan hallituksen tulee arvioida sovittujen toimien ajoitusta ja rakennetta niin, että hallituksella on riittävät voimavarat tukea aktiivisesti työllisyyttä ja pitkän aikavälin kasvua. Se ei kuitenkaan saa tinkiä tavoitteestaan vahvistaa valtion taloutta 2,5 miljardilla eurolla hallituskauden aikana, Fjäder sanoo.
Akavan mielestä sovitut perusturvan parannukset kannattaa siirtää ensi vuoden alusta myöhemmin toteutettaviksi. Näin säästyvät voimavarat tulee kanavoida aktiiviseen työllisyyspolitiikkaan ja muihin työllisyyttä tukeviin toimiin.
– Työllisyydestä huolehtiminen on parasta sosiaalipolitiikkaa, Fjäder sanoo.
uutiskirje 
