Kuntien on Ponkiniemen mukaan saatava aikaa sopeutua rauhassa. Se tarkoittaa, että leikkaukset tulee toteuttaa porrastetusti neljän vuoden aikana.
– En usko, että hallitus vetää kerralla pois rahoja. Se olisi järjetöntä. Silloin hyvinvoivatkin kunnat joutuisivat vaikeuksiin, hän jatkaa.
Samaa sanoo Julkisten ja hyvinvointialojen liiton JHL:n toimialajohtaja Teija Asara-Laaksonen.
– Olisi äärimmäisen tärkeää, että leikkaukset jaksotettaisiin, hän sanoo.
Asara-Laaksosen viesti hallitukselle kuuluu, että sen on turvattava ihmisille tarjottavat peruspalvelut.
– Eikä ratkaisu ole näiden palvelujen ulkoistaminen.
Ulkoistaminen aiheuttaa hänen mukaansa poikkeuksellisen ison riskin palveluille. Tämän vuoksi Asara-Laaksosen mukaan onkin hyvä, että hallitusohjelmaan on kirjattu viiden vuoden työsuhdeturva muutostilanteisiin.
– Turva tarkoittaa sitä, ettei kuntaliitoksista synny yksityistämishankkeita. Turva on hyvä myös palvelujen käyttäjille, sillä se takaa etteivät hoitoketjut katkea, hän sanoo.
Budjettiesityksessä esitetään vanhustenhoitoon ja oppilashuoltoon 145 miljoonaa vuonna 2013. Näiden rahojen aikaistamista vuodella tulisi Asara-Laaksosen mukaan harkita.
Asara-Laaksonen tutustui tiistaina Hämeenkyrön kunnan palveluihin yhdessä Ponkiniemen kanssa. Hän vieraili muun muassa dementikoille tarkoitetussa Siljankodissa ja ympäristöpainotteisessa Mahnalan koulussa. Kirjastoauton kuljettajana Hämeenkyrössä työskentelevä Ponkiniemi on JHL:n aktiiveja Pirkanmaalla.
Mitoitukset
kotipalveluun
Vanhainkotien henkilöstömääriä on jo pitkään ohjailtu valtakunnallisilla suosituksilla, joiden noudattamatta jättämisestä monet kunnat ovat joutuneet aluehallintoviranomaisen hampaisiin ja lopulta myös korjaamaan henkilöstömitoitustaan laitoshoidossa.
Vanhusten avopalveluista sitovat mitoitukset puuttuvat. Niitä ei ollut tulossa myöskään Vanhasen-Kiviniemen hallituskaudella valmisteltuun vanhuspalvelulain luonnokseen. Asara-Laaksonen kiirehtikin Hämeenkyrön vierailullaan vanhuspalvelulain tuomista eduskunnan käsittelyyn ja henkilöstömitoitusten saamista lakiin.
– Ilman sitovia ohjeita mitoituksista laki jää helposti hampaattomaksi.
Hämeenkyrössä kotihoidossa työskentelee syyskuun alusta lukien kaikkiaan 43,5 ihmistä. Kotipalveluohjaaja, kotihoidon esimies Sirpa Hiltunen kertoo, että kunnan ensi vuoden budjettiin esitetään kotipalvelun kentälle käsipareja vielä kaksi lisää. Toivetta puoltaa ainakin lautakunta.
JHL:n ajamaa sitovaa henkilöstömitoitusta Hiltunen pitää hyvänä.
– Näen sen vahvana tukena meidän työlle, hän sanoo.
uutiskirje 
