Suuri osa suomalaisista yrityksistä ei tiedä, miten iso lasku työkyvyttömyydestä syntyy. Suomalaisyritysten panostukset työhyvinvointiin ovat nykytiedon mukaan alimitoitettuja tai ne eivät kohdistu oikeisiin asioihin.
Elinkeinoelämän keskusliiton seminaarissa ynnättiin tiistaina, että kansantaloudelle kertyy työkyvyttömyydesta noin 25–30 miljardin euron lasku.
– Yksittäisten yritysten kustannukset vaihtelevat. Osa maksaa työkyvyttömyyseläköitymisestä yli tuhat euroa työntekijää kohti, osalla summa on reilut kaksisataa euroa vuodessa, EK:n ylilääkäri Jan Schugk totesi.
Hoffmanco International Oy:n hallituksen puheenjohtajan Kari Puron mukaan sairauspoissaoloista, työkyvyttömyydestä ja tapaturmista kertyy noin kymmenen prosenttia yrityksen palkkakustannuksista.
– Jos poissaolot analysoitaisiin huolellisesti ja työhyvinvointia johdettaisiin hyvin, kustannukset alenisivat ja kilpailukyky paranisi.
Schugkin mielestä poissaoloihin ja työkykyyn voidaan vaikuttaa. Myös työkykyä on mahdollista johtaa. Tämä edellyttää Schugkin mukaan johdon nykyistä parempaa sitoutumista. Yrityksen johdon tulee selvittää ja seurata henkilöstön työkykyyn vaikuttavia tekijöistä.
– Yrityksissä yliarvioidaan myös osatyökykyisen ihmisen työllistämisen kustannukset, aliarvioidaan hänen hyötynsä ja päästetään hänet eläkkeelle.
Myös sairauspoissaolot lisääntyvät
EK:n selvitysten mukaan myös sairauspoissaolot lisääntyivät viime vuonna.
– Se, että sairauspoissaoloja ei ole saatu käännettyä laskuun, on vakava viesti ajankohtaiseen työhyvinvointia ja työuria koskevaan keskusteluun. Yritys- ja työpaikkatasolla on löydettävä tehokkaat lääkkeet poissaolojen kasvun hillitsemiseen, EK:n asiantuntija Seppo Saukkonen vaatii.
Myös Rautaruukin toimitusjohtaja Sakari Tamminen muistutti, että työkyvyn ja siihen vaikuttavien tekijöiden johtaminen on nimenomaan yrityksen johdon asia.
uutiskirje 
