Yhteiskunnalle mittavat säästöt
Vammaisten ja osatyökykyisten palkkaaminen säästää valtavia summia rahaa, arvioi Pellervon taloudellinen tutkimuslaitos PTT.
PTT on laskenut, että jos masennuksen takia työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyvien lukumäärä voitaisiin puolittaa, julkinen sektori säästäisi yhteensä noin 45 miljoonaa euroa.
Laskelmien mukaan vajaakuntoisten työllistämisen tukitoimiin kuluneista varoista viidennes palautuu takaisin. Jos otetaan huomioon työllistyneiden taloudellisen aseman paraneminen, työvoimapoliittiset toimenpiteet rahoittavat itsensä yli puolessa tapauksista.
Vammaisten työllistymisestä puhuttaessa onkin päästävä eroon ”avustusajattelusta”, sanoo VATES-säätiön toimitusjohtaja Marjatta Varanka.
– Sen sijaan työllistämistä pitäisi katsoa kansantaloudellisena investointina, joka hyödyttää kaikkia.
Harva työllistyy
Vammaisia arvioidaan olevan Suomessa noin 200 000. Heistä hieman alle puolet haluaisi olla työelämässä. Silti vain noin kolmannes vammaisista on työskennellyt viimeisen kahden vuoden aikana, vaikka monella heistä on hyvä tai jopa erinomainen työkyky.
Vajaakuntoiset myös osallistuvat työvoimapoliittisiin tukitoimiin muita vähemmän. Työttömistä noin kolmannes on vajaakuntoisia.
PTT:n toimitusjohtajan Pasi Holmin mukaan on vaikea sanoa mistä suppea osallistumismäärä johtuu.
– Siihen voi olla syynä se, että heillä ei ole tietoa tai mahdollisuutta osallistua tai sitten syy on työvoimahallinnossa.
Vajaakuntoisen työttömyys myös kestää selvästi pidempään kuin muilla.
– Tänä vuonna työttömyysjakson pituus on ollut 22 viikkoa, kun muilla työttömillä se on ollut 14 viikkoa, kertoo Työministeriön tutkimusjohtaja Heikki Räisänen.
Kasvavaa kiinnostusta
Suomalaisissa yrityksissä vammaisten palkkaaminen näyttää kiinnostavan enemmän kuin koskaan aiemmin. VATESin tekemän selvityksen mukaan yrityksistä yli 70 prosenttia suhtautui myönteisesti vammaisen tai osatyökykyisen palkkaamiseen. Yli puolet oli valmis palkkaamaan vammaisen heti, kun sopiva henkilö löytyy tai ainakin selvittämään palkkaamisen mahdollisuuksia.
Varangan mukaan palkkaushalua hillitsee tiedon puute. Yritykset kaipasivat lisätietoa etenkin taloudellisista tukimuodoista ja siitä, miten työtä ja työoloja muokataan sopiviksi vammaisille ja osatyökykyisille.
Työkykyyn erikoistuneen professori Juhani Ilmarisen mukaan Suomella ei ole enää varaa jättää vammaisia ja osatyökykyisiä työelämän ulkopuolelle. Niin Suomessa kuin monessa muussakin maassa edessä on huutava pula työntekijöistä.
– Nyt Suomi poikkeaa täysin muista Pohjoismaista. Täällä on oltava joko sataprosenttisesti töissä tai ei ollenkaan. Esimerkiksi vammaisille työtä on vähän. Tämän on muututtava ja työtehtävät räätälöitävä ihmisten mukaan.
PTT ehdottaa, että palkkatuen tehokkuutta voitaisiin tehostaa yhdistämällä siihen työvalmennus. Palkkatuki on keskeisin vajaakuntoisille annettava työvoimapoliittinen tukitoimi.
– Yhdistäminen toisi työllistämiseen oppisopimustyyppisyyttä ja sopisi hyvin yksityissektorille, jossa työsuhteen jatkaminen tukijakson jälkeen ei usein ole mahdollista, Pasi Holm toteaa.
lehti 