Vanhuspalvelujen kehittämistä ei pidä viivyttää. Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka vaatii, että vanhuspalvelulaki tulee voimaan ensi vuonna. Nykyisten kaavailujen mukaan se tulisi voimaan vasta vuonna 2013.
– Laki pitää saada voimaan mahdollisimman nopeasti, jotta kunnat pääsevät tekemään töitä, Puhakka sanoo.
– Prosessi on kunnissa hidas. Mitä pidemmälle voimaantulo siirtyy, sitä pidemmälle sen tarjoamat palvelut siirtyvät.
Puhakan mielestä asiaa ei saa enää venyttää.
– Viivästyminen olisi pettymys. Tästä on puhuttu niin kauan. Lähdetään liikkeelle vaikka pienemmin askelin, kunhan lähdetään toteuttamaan.
Vanhuspalvelulaki takaa 80-vuotiaille oikeuden palvelusuunnitelmaan sekä siinä määriteltyyn hoivaan ja kuntoutukseen
Pisteitä kummallekin ministerille luvassa
Puhakka muistuttaa, että vanhuspalvelulaki on lähes valmis edellisen hallituksen jäljiltä. Edellinen hallitus ei kuitenkaan saanut sitä ajoissa edellisen eduskunnan hyväksyttäväksi ja se jäi uuden peruspalveluministerin, SDP:n Maria Guzenina-Richardsonin käsiin.
Puhakan mielestä Guzeninan elokuiset puheet lain paikkailusta ovat turhaa nokittelua.
– Risikko on tehnyt lain valmistelussa ison työn, Puhakka sanoo edellisestä peruspalveluministeri Paula Risikosta (kok.).
– Arvovaltasyistä lakia ei pidä valmistella uudelleen.
Hän toteaa, että lausuntokierroksella ilmenneet epäkohdat toki pitää korjata, mutta se on normaali käytäntö.
– Se pitäisi tehdä nopsaa eikä jättää lakiuudistusta hautumaan, sillä nyt on päästävä eteenpäin, hän sanoo ja lupaa kuitenkin pisteitä kummallekin ministerille, jos laki saadaan rivakasti voimaan.
– Nyt kuultu nokittelu lisää ihmisten epävarmuutta.
Henkilöstön mitoitus yhä vinossa
Epäkohtia lakipaketista löytyy vasemmistonkin mielestä. Yksi keskeisistä on se, että siitä puuttuu henkilöstön mitoitus.
– Siinä voisi harkita siirtymäaikaa, sillä henkilöstön palkkaaminen ei käy sormia napsauttamalla, Puhakka ehdottaa.
Toinen keskeinen asia on valvonta.
– Myös sanktioita pitää miettiä. Niitä tarvitaan, jotta lain määrittämiä laatuvaatimuksia todella noudatetaan.
Omaishoitajia tuettava
Puhakan mielestä vanhuspalvelulain rinnalla pitää kehittää omaishoitoa.
– Jos saamme omaishoidon tuen kuntoon juridisesti, voi arvioida, että vanhuspalvelulain mukaiset palvelut laskevat huomattavasti sosiaalisektorin kustannuksia. Laitoshoitoa tarvitaan silloin merkittävästi vähemmän.
Puhakan mielestä pitää ehdottomasti pyrkiä laitospalvelun vähentämiseen niin inhimillisistä kuin taloudellisista syistä.
– Pitäisin hyvänä sitä, että omaishoidon tukea maksettaisiin niille, jotka jo nyt hoitavat omaistaan kotona. Tuen perusteita ja saatavuutta pitää yhtenäistää, Puhakka sanoo.
Kuntaliiton arvion mukaan omaishoitajien määrä nousisi noin 70 000:een nykyisestä noin 30 000:sta, jos kaikki tätä työtä tekevät saisivat lain omaishoidontuen.
– Tällä hetkellä on varmasti kymmeniä tuhansia omaishoitajia, jotka eivät osaa hakea tai heille ei jostain syystä myönnetä omaishoidon tukea.