Yritykset panostavat työntekijöidensä hyvinvointiin edelleen vain vähän rahaa. Samaan aikaan esimerkiksi ennenaikainen eläköityminen syö vuosittain 24 miljardia euroa.
Tuoreen tutkimuksen mukaan satsauksilla työhyvinvointiin voitaisiin säästää miljardeja.
Työnantajat käyttävät tänä vuonna työntekijöiden hyvinvoinnin kehittämiseen 2,1 miljardia euroa. Hyvinvointiin investoidaan keskimäärin 861 euroa henkilöä kohden vuodessa.
Johtaja Guy Ahonen Työterveyslaitoksesta pitää käytettävää summaa vaatimattomana.
– 2,1 miljardia on kansallisen hyvinvoinnin tavoitteisiin suhteutettuna melko pieni summa. Positiivista on kuitenkin se, että investointien määrä on noussut selkeästi vuoden 2010 laskusuunnasta, sanoo Guy Ahonen Työterveyslaitokselta.
Työterveyslaitoksen ja Pohjola Vakuutuksen tytäryhtiön Excenta Oy:n tutkimus kertoo, että vaikka yritykset käyttävät työntekijöiden hyvinvointiin viime vuotta enemmän rahaa, työurien pidentämiseen panostetaan aiempaa vähemmän.
Suuret yritykset käyttävät myös työhyvinvoinnin edistämiseen vähemmän rahaa kuin pienemmät.
– Tutkimustulos on huolestuttava, koska työurien pidentäminen on tällä hetkellä yksi yhteiskunnan merkittävimmistä haasteista. Työurat pitenevät vain mikäli työntekijöillä on intoa jatkaa työssään sekä hyvä henkinen ja fyysinen terveys. Tämä edellyttää, että työnantajat panostavat entistä enemmän työntekijöiden hyvinvointiin, hyvään johtamiseen ja esimiestyöhön, sanoo professori Juhani Ilmarinen.
Hyvinvoinnin johtamiseen liian vähän väkeä
Kyselyyn vastanneet kokivat, että työhyvinvoinnin johtamiseen ei ole riittävästi henkilöresursseja. Peräti 88 prosenttia ilmoitti, että aika ei riitä hyvinvointityön kehittämiseen.
– Hyvinvoinnin johtamisen peruselementit kaipaavat selkeytystä. On määritettävä mitä ja miten halutaan kehittää ja miten mitataan tuloksia. Paljon kehittämistä on myös hyvinvoinnin tukemisessa esimiestyön ja henkilöstöhallinnon toimintojen kautta, toteaa Ossi Aura Excentasta.
Tutkimuksessa yli puolet vastaajista arvioi, että työurien pidentämiseen panostetaan aktiivisesti neljällä osa-alueella: esimiestyön parantamiseen sekä työolosuhteiden, johtamisen ja osaamisen kehittämiseen.
Näihinkin panostetaan kuitenkin lähes 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2010.
uutiskirje 
