Monet hallitusohjelman tavoitteista toteutuvat tai kaatuvat talouskasvun myötä. Siksi Akavalla, STTK:lla ja SAK:lla on kovat toiveet työllisyyssopimuksen saamiseksi.
Heikot talousnäkymät ja epävarmuus puoltavat ostovoiman turvaavaa ja työmarkkinoita rauhoittavaa pakettia.
– Puolet bruttokansantuotteesta tulee yksityisestä kulutuksesta. Sen takia maltillinen, työllisyyttä tukeva ratkaisu puoltaa paikkaansa. Akava ei ole kannattanut tupoa vuosikausiin, mutta uudenlainen koordinaatio on varmasti löydettävissä, edunvalvontajohtaja Minna Helle sanoo.
Myös STTK:n pääsihteeri Leila Kostiainen ja SAK:n eläke- ja työura-asioiden päällikkö Kaija Kallinen painottavat, että kokonaisratkaisu tarvitaan nimenomaan työllisyyden takia.
Veronkevennyksiäkin tarvitaan
Palkansaajien verotus kiristyy eläkemaksujen noustessa ja kunnallisveron kiristyessä. Sitä auliimmin järjestöt toivovat kevennyksiä ansioverotukseen. Kevennysten tasoon järjestöt eivät halua vielä ottaa kantaa.
SAK ja STTK ovat todenneet hallituksen tasapainotuslinjan hyväksi. Puolet säästöistä tehdään veronkiristyksin, puolet menosäästöin.
Akavan mielestä kotitalousvähennys olisi pitänyt säilyttää ennallaan, sillä sen pienentäminen voi houkuttaa kotitaloudet takaisin kuitittomiin eli harmaan talouden palveluihin.
Myös asuntolainojen korkovähennyksen rajoittaminen juuri koronnousujen aikaan sekoittaa järjestön mukaan asuntovelallisten taloutta. Akava olisi mieluummin nostanut yleistä arvonlisäveroa, tai ainakin muuttanut korkovähennystä lievemmin.
Aihiot hyviä, konkretiaa kaivataan
SAK:n Kallinen nimeää hallitusohjelman keskeisen ongelman sanan ja rahan ristiriidaksi. Moni yhteiskunnallisesti merkittävä uudistus vaatii rahaa, jota ei kuitenkaan osoiteta.
Perhevapaita ja työaikoja luvataan monipuolistaa ja muun muassa yksinyrittäjien asemaa parantaa.
– Kirjaukset ovat kuitenkin hyvin yleisiä, konkreettisia tavoitteita on vähän. Aihiot ovat hyviä, mutta varmuutta niiden edistymisestä ei ole, Helle luonnehtii.
STTK:n Kostiainen muistuttaa, että poliisien lukumäärän lisääminen ja samanaikaiset poliisimäärärahojen leikkaukset ovat ristiriidassa. Ainoa keino on kehittää poliisin työtä siten, että työaikaa ei kulu muuhun kuin poliisityöhön.
Kaikki pitävät hyvänä, että työelämäasiat luvataan hallitusohjelmassa valmistella vastakin kolmikantaisesti. Listalla on työttömyysturvan selkiyttäminen.
– Lainsäädäntö on toivottoman vaikea ja monimutkainen, kun katsoo esimerkiksi kuinka päiväraha määräytyy ja millaisia ehtoja sille on, Kallinen sanoo.
– Sosiaaliturvan pitäisi kehittyä työelämän muutosten mukaan. Joka neljäs on muussa kuin vakituisessa työsuhteessa.
SAK olisi halunnut selkeämmät linjaukset vuokratyötä koskevista lakimuutoksista. Hallitusohjelman ulkopuolelle jäi ammattiliittojen kanneoikeus, jolla olisi SAK:n mukaan suitsittu myös harmaata taloutta.
STTK:ssa kummeksutaan voimakkaasti tasa-arvon ja samapalkkaisuuden unohtamista. Jo edellinen eduskunta kiirehti tasa-arvolain uudistamista palkkakartoitusten osalta.
– Hallitusohjelmassa luvataan vain selvittää tasa-arvolain kehittämistä. Ei pidetä hyvänä, että taloudellisesti vaikeina aikoina puhutaan samapalkkaisuudesta, Kostiainen kummeksuu.
Juustohöylä iski koulutukseen
Koulutusleikkaukset huolettavat kaikkia kolmea keskusjärjestöä. Hallituksen satsauksia peruskouluun kiitellään, mutta muille sektoreille tulevia leikkauksia moititaan.
Korkeakoulujen tiukka talous ja ammattikorkeakoulujen karsinta huolettavat Akavaa ja STTK:ta. SAK:ssa kummeksutaan aikuiskoulutuksen määrärahojen leikkauksia, sillä aikuiskoulutuksella voidaan pidentää työuria.
– Koulutus ja osaaminen on se kivijalka, jolla Suomen tulevaisuus rakennetaan. Siksi nämä juustohöylämäiset leikkaukset koulutussektorille ovat todella lyhytnäköisiä, Helle painottaa.
Hallituksen linjaus tutkimus- ja tuotekehityspanosten nostamisesta on ollut pitkään Akavan tavoitteena, mutta Helteen mukaan konkretia ratkaisee.