KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Maahanmuuttokielteisyys on Suomessa vasta alullaan

Pertti Joenniemi on jo 15 vuotta työskennellyt tutkijana Tanskassa, ensin Kööpenhaminan rauhantutkimuslaitoksessa ja viime vuodet Tanskan kansanvälisten suhteiden instituutissa (DIIS).

Pertti Joenniemi on jo 15 vuotta työskennellyt tutkijana Tanskassa, ensin Kööpenhaminan rauhantutkimuslaitoksessa ja viime vuodet Tanskan kansanvälisten suhteiden instituutissa (DIIS). Kuva: Jarkko Mänttäri

Tanskan kokemusten pohjalta erikoistutkija Pertti Joenniemi ennustaa, että maahanmuuttokielteisyys on Suomessa vasta alullaan. Pahempaa on tulossa.

Jarkko Mänttäri
17.9.2011 10.01
Fediverse-instanssi:

Tampereen Rauhantutkimuslaitoksessa aikoinaan työskennellyt Pertti Joenniemi siirtyi reilu 15 vuotta sitten Tanskaan Kööpenhaminan rauhantutkimuslaitoksen palvelukseen. Tanskan porvarihallituksen hallintomylläkässä rauhantutkimuslaitos ympättiin osaksi kansanvälisten suhteiden instituuttia (DIIS) ja siinä rytäkässä tapettiin koko rauhantutkimus.

Joenniemen päätyö liittyy Tanskan ulkopoliittiseen identiteettiin. Siinä yhteydessä hän on joutunut paneutumaan perusteellisesti myös maahanmuuttokysymyksiin ja siirtolaispolitiikkaan, joita tutkija pitää keskeisenä identiteettipoliittisena kysymyksenä Tanskassa.

– Tanskallahan ei turvallisuuspoliittisten oppien mukaan ole vihollista, siis maata, joka uhkaisi Tanskaa. Maalla on toki edelleen sotavoimat ja puolustuspolitiikka, mutta niiden tehtävät ovat pelkästään kansainvälisiä ja niitä myös käytetään aktiivisesti. Tanska on ollut neljässä viidessä sodassa sitten 1990-luvun puolen välin ja Tanska ilmoittaa melko avoimesti, että sitten kun seuraava konflikti tulee, niin ilman muuta osallistutaan taas.

ILMOITUS
ILMOITUS
Jos Venäjä menettää uskottavuutensa sinä uhkaavana toisena, meillä on iso pulma.

Se, että Tanska on menettänyt ulkoisen vihollisen, ”ulkoisen toisen”, on Joenniemen mielestä hyvin olennainen asia sen vuoksi, että identiteetti määritellään aina suhteessa johonkin toiseen.

– Sulla pitää olla joku, jota sä et ole ja sitä kautta tiedät, että olet olemassa. Siis et itse voi määritellä itseäsi, vaan tarvitset aina jonkun peilin, jonkun toisen. Tanskassa siirtolaisen hahmo, maahanmuuttajan hahmo on aika paljon se tämän hetken toinen, jota Tanska ei ole.

Tanskalaisen identiteettikeskustelun pohjalta on Joenniemen mielestä mielenkiintoista tarkastella myös Suomen tilannetta ja tulevaisuutta.

– Meillä Suomessa, voisi sanoa Luojan kiitos, on vielä se toinen, vastustaja, vihollinen paikallaan. Meillä on kansallinen itseymmärrys, jossa niin sanotusti tiedetään, että ryssä on ryssä ja sillä siisti. Meillä ei ole vielä samaa huolta kuin Tanskassa, ettei meillä enää olisi ulkoista toista. Meillä Suomessa on vakaa identiteetti sen takia, että me tiedämme, mikä me ei olla ja mikä meitä oletettavasti uhkaa.

– Tanskan kokemuksen pohjalta olettaisin, että jos Venäjä menettää uskottavuutensa Suomen kansallisessa keskustelussa sinä uhkaavana toisena, niin meillä on iso pulma. Siinä eivät mene uusiksi pelkästään miinakysymykset, aluemaanpuolustus ja asevelvollisuus, vaan pelissä on koko kansallinen identiteetti mitä syvemmässä määrin.

Joenniemellä on vahva näkemys siitä, mitä suomalaiselle maahanmuuttokeskustelulle voi tapahtua.

– Minun tulkintani mukaan meillä Suomessa maahanmuuttokeskustelu ja maahanmuuttokielteisyys ovat vasta alullaan ja todennäköisesti se saa vielä pahemmat ulottuvuudet. Jotta sen prosessin ymmärtäisi ja siihen kykenisi varautumaan, kannattaa tulla tutustumaan Tanskaan.

 

Pertti Joenniemen laajempi haastattelu julkaistiin Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 16.9.

Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela puhui Työväen vappujuhlassa Helsingissä perjantaina.

Minja Koskela vappupuheessa: ”Petterin ja Riikan on korkea aika riisua vappunaamarit”

Hallitus valitsi heikentää hyvinvointivaltiota myös toisella merkittävällä tavalla. Hallitus on lähtenyt ristiretkelle suomalaista järjestökenttää vastaan, suomi SAK:n hallituksen varapuheenjohtaja Katja Syvärinen vappupuheessaan. Kuva on vuodelta 2023, jolloin Syvärinen puhui Helsingissä.

SAK:n Syvärinen: Oikeistohallituksen työn tuloksena meillä on nyt ennätystyöttömyys ja ennätysvelka

Li Andersson haluaa Suomesta maailman parhan paikan olla työntekijä.

Li Andersson: Onko kukaan Suomen poliittisessa historiassa pettänyt lupauksia ja epäonnistunut tavoitteissaan pahemmin kuin Petteri Orpo ja Riikka Purra

Lähettitilien pimeä vuokraus on työperäisen hyväksikäytön muoto, jossa alkuperäinen lähetti antaa tunnuksensa toisen henkilön käyttöön, usein satojen eurojen kuukausivuokraa vastaan.

Riisto jatkuu – Miten työperäiseen hyväksikäyttöön pitäisi puuttua?

Uusimmat

Noin 155 000 neliökilometrin laajuinen Ruvuman jokialue yhdistää Etelä-Tansanian ylängöt Itä-Malawiin ja Pohjois-Mosambikiin ennen kuin joki laskee Intian valtamereen. Matkallaan se ruokkii metsiä, kosteikkoja ja hedelmällisiä tulvatasankoja.

Krokotiilien joki elättää miljoonia – nyt kolme maata yrittää pelastaa Ruvuman

Mielenosoittajat kantoivat toimittaja Daphne Caruana Galizian kuvia murhan vuosipäivänä Vallettassa.

Miksi maltalainen toimittaja murhattiin?

Perun Cuscon alueelta kotoisin oleva Ruth Flores on innokas ekologinen tuottaja. Hän vaatii viranomaisilta tukea tuotantomuodon kehittämiseksi. Kuvassa Flores työskentelee sadan neliömetrin kasvihuoneessaan.

Ekologinen maatalous elättää ketšuaperheitä, mutta reilut markkinat puuttuvat Perusta

Daniil Kozlov

Vapaaksi määrittelyn kahleista – Daniil Kozlovin Ryssä on tarina suomenvenäläisestä lapsuudesta ja nuoruudesta

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Uuden reseptin aika – vanhalla saatiin lisää työttömyyttä, konkursseja ja valtionvelkaa

 
02

Viisi näkökulmaa hyvinvointivaltioon – Kysyimme asiantuntijoilta, mikä säilyy ja mikä muuttuu

 
03

Koskelalta tyly arvio hallituksen kehysriihipäätöksistä: ”Jopa kuolemasta seuraa jatkossa maksu”

 
04

Li Andersson: Onko kukaan Suomen poliittisessa historiassa pettänyt lupauksia ja epäonnistunut tavoitteissaan pahemmin kuin Petteri Orpo ja Riikka Purra

 
05

Minja Koskela vappupuheessa: ”Petterin ja Riikan on korkea aika riisua vappunaamarit”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Minja Koskela vappupuheessa: ”Petterin ja Riikan on korkea aika riisua vappunaamarit”

01.05.2026

Kolumbia on hengenvaarallinen maa ihmisoikeuksien puolustajille

01.05.2026

SAK:n Syvärinen: Oikeistohallituksen työn tuloksena meillä on nyt ennätystyöttömyys ja ennätysvelka

01.05.2026

Li Andersson: Onko kukaan Suomen poliittisessa historiassa pettänyt lupauksia ja epäonnistunut tavoitteissaan pahemmin kuin Petteri Orpo ja Riikka Purra

01.05.2026

Riisto jatkuu – Miten työperäiseen hyväksikäyttöön pitäisi puuttua?

01.05.2026

Israel on kaapannut suomalaisen aktivistin kansainvälisillä vesillä – Kansanedustajat ja mepit vetoavat ulkoministeriin

30.04.2026

Oppositiolta yhteinen välikysymys hallituksen epäonnistuneesta talouspolitiikasta: ”Näytöt on annettu, ja pahalta näyttää”

30.04.2026

Suomalaisen vasemmiston uusi eurooppalainen koti – Tällainen on Euroopan vasemmistoliitto ELA

30.04.2026

Yrttiaho: Ydinaseiden käytöstä päättävät vain ydinasevallat – ”Toivoisin tässä rehellisyyttä”

29.04.2026

Honkasalo: Suomen paikka on ydinaseettomien maiden joukossa

29.04.2026

Hallitus tekee tieten tahtoen riittämätöntä ilmastopolitiikkaa, syyttää vasemmistoliiton Veronika Honkasalo

29.04.2026

Viisi näkökulmaa hyvinvointivaltioon – Kysyimme asiantuntijoilta, mikä säilyy ja mikä muuttuu

29.04.2026

Suhteellisen demokraattinen puolentoista miljardin ihmisen valtio – Minne Intia on matkalla?

28.04.2026

Lyhyempi työaika ja lisää arkivapaita, ehdottaa vasemmistoliiton Minja Koskela

27.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset