KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Maahanmuuttokielteisyys on Suomessa vasta alullaan

Pertti Joenniemi on jo 15 vuotta työskennellyt tutkijana Tanskassa, ensin Kööpenhaminan rauhantutkimuslaitoksessa ja viime vuodet Tanskan kansanvälisten suhteiden instituutissa (DIIS).

Pertti Joenniemi on jo 15 vuotta työskennellyt tutkijana Tanskassa, ensin Kööpenhaminan rauhantutkimuslaitoksessa ja viime vuodet Tanskan kansanvälisten suhteiden instituutissa (DIIS). Kuva: Jarkko Mänttäri

Tanskan kokemusten pohjalta erikoistutkija Pertti Joenniemi ennustaa, että maahanmuuttokielteisyys on Suomessa vasta alullaan. Pahempaa on tulossa.

Jarkko Mänttäri
17.9.2011 10.01

Tampereen Rauhantutkimuslaitoksessa aikoinaan työskennellyt Pertti Joenniemi siirtyi reilu 15 vuotta sitten Tanskaan Kööpenhaminan rauhantutkimuslaitoksen palvelukseen. Tanskan porvarihallituksen hallintomylläkässä rauhantutkimuslaitos ympättiin osaksi kansanvälisten suhteiden instituuttia (DIIS) ja siinä rytäkässä tapettiin koko rauhantutkimus.

Joenniemen päätyö liittyy Tanskan ulkopoliittiseen identiteettiin. Siinä yhteydessä hän on joutunut paneutumaan perusteellisesti myös maahanmuuttokysymyksiin ja siirtolaispolitiikkaan, joita tutkija pitää keskeisenä identiteettipoliittisena kysymyksenä Tanskassa.

– Tanskallahan ei turvallisuuspoliittisten oppien mukaan ole vihollista, siis maata, joka uhkaisi Tanskaa. Maalla on toki edelleen sotavoimat ja puolustuspolitiikka, mutta niiden tehtävät ovat pelkästään kansainvälisiä ja niitä myös käytetään aktiivisesti. Tanska on ollut neljässä viidessä sodassa sitten 1990-luvun puolen välin ja Tanska ilmoittaa melko avoimesti, että sitten kun seuraava konflikti tulee, niin ilman muuta osallistutaan taas.

ILMOITUS
ILMOITUS
Jos Venäjä menettää uskottavuutensa sinä uhkaavana toisena, meillä on iso pulma.

Se, että Tanska on menettänyt ulkoisen vihollisen, ”ulkoisen toisen”, on Joenniemen mielestä hyvin olennainen asia sen vuoksi, että identiteetti määritellään aina suhteessa johonkin toiseen.

– Sulla pitää olla joku, jota sä et ole ja sitä kautta tiedät, että olet olemassa. Siis et itse voi määritellä itseäsi, vaan tarvitset aina jonkun peilin, jonkun toisen. Tanskassa siirtolaisen hahmo, maahanmuuttajan hahmo on aika paljon se tämän hetken toinen, jota Tanska ei ole.

Tanskalaisen identiteettikeskustelun pohjalta on Joenniemen mielestä mielenkiintoista tarkastella myös Suomen tilannetta ja tulevaisuutta.

– Meillä Suomessa, voisi sanoa Luojan kiitos, on vielä se toinen, vastustaja, vihollinen paikallaan. Meillä on kansallinen itseymmärrys, jossa niin sanotusti tiedetään, että ryssä on ryssä ja sillä siisti. Meillä ei ole vielä samaa huolta kuin Tanskassa, ettei meillä enää olisi ulkoista toista. Meillä Suomessa on vakaa identiteetti sen takia, että me tiedämme, mikä me ei olla ja mikä meitä oletettavasti uhkaa.

– Tanskan kokemuksen pohjalta olettaisin, että jos Venäjä menettää uskottavuutensa Suomen kansallisessa keskustelussa sinä uhkaavana toisena, niin meillä on iso pulma. Siinä eivät mene uusiksi pelkästään miinakysymykset, aluemaanpuolustus ja asevelvollisuus, vaan pelissä on koko kansallinen identiteetti mitä syvemmässä määrin.

Joenniemellä on vahva näkemys siitä, mitä suomalaiselle maahanmuuttokeskustelulle voi tapahtua.

– Minun tulkintani mukaan meillä Suomessa maahanmuuttokeskustelu ja maahanmuuttokielteisyys ovat vasta alullaan ja todennäköisesti se saa vielä pahemmat ulottuvuudet. Jotta sen prosessin ymmärtäisi ja siihen kykenisi varautumaan, kannattaa tulla tutustumaan Tanskaan.

 

Pertti Joenniemen laajempi haastattelu julkaistiin Kansan Uutisten Viikkolehdessä perjantaina 16.9.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Muuttuneet äänenpainot heijastavat ymmärrystä siitä, että Naton tulevaisuus, EU:n strateginen autonomia ja Ukrainan rauhanprosessi eivät kestä arvaamattomuutta Washingtonissa, tuumii Merja Kyllönen.

”Äänenpainot koventuivat läpi ryhmien” – Merja Kyllönen kommentoi täysistuntoviikkoa, Mercosur-kiistaa ja Trumpin Davos-puheita

Lähihoitajan valtuuksia rajattiin viime hallituksen toimesta.

Onko tekoäly luotettavampi kuin lähihoitaja hoidon tarpeen arvioinnissa? ”Tekoäly ei näe potilaan ilmeitä”

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Kuvassa tulvatuhoja Intiassa. Kuva: Lehtikuva/Mir Imran.

Mitä jäi käteen Belémistä – asiantuntijat vastaavat

Li Andersson huomauttaa, että ympäristön ja ihmisoikeuksien näkökulmasta Mercosurissa on monia ongelmia.

Li Andersson oikoo kokoomuksen väitteitä: ”Tämän spinnauksen ongelma on, ettei se ole totta”

Uusimmat

Muuttuneet äänenpainot heijastavat ymmärrystä siitä, että Naton tulevaisuus, EU:n strateginen autonomia ja Ukrainan rauhanprosessi eivät kestä arvaamattomuutta Washingtonissa, tuumii Merja Kyllönen.

”Äänenpainot koventuivat läpi ryhmien” – Merja Kyllönen kommentoi täysistuntoviikkoa, Mercosur-kiistaa ja Trumpin Davos-puheita

Lähihoitajan valtuuksia rajattiin viime hallituksen toimesta.

Onko tekoäly luotettavampi kuin lähihoitaja hoidon tarpeen arvioinnissa? ”Tekoäly ei näe potilaan ilmeitä”

Ilmastonmuutos lisää sään ääri-ilmiöitä. Kuvassa tulvatuhoja Intiassa. Kuva: Lehtikuva/Mir Imran.

Mitä jäi käteen Belémistä – asiantuntijat vastaavat

Agnes Moyo on zimbabwelainen pienviljelijä, joka harjoittaa intwasaa, säilyttävää maanviljelyä.

Ruoka täytyy nostaa ilmastoratkaisujen keskiöön

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Leikkaukset johtivat työttömyyskriisiin – ”Kaikilla mittareilla tarkasteltuna työttömyys on kasvanut”

 
02

Pienelle lapselle tärkeintä on vanhemman läheisyyden tuoma turva – ja tätä meidän on vaikea niellä

 
03

Ekonomistin tuomio tuli: Suomessa on saatu aikaan erillistaantuma ja erillistyöttömyyskriisi – ”Pommi laukesi käsiin ja siitä monet kärsivät”

 
04

Nyt kysytään EU-komission kantaa: 80 sutta tapettiin muutamassa viikossa Suomessa

 
05

Entä jos Trump onkin vain hullu?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Li Andersson oikoo kokoomuksen väitteitä: ”Tämän spinnauksen ongelma on, ettei se ole totta”

22.01.2026

Työttömien toimeentulo romahtaa: Toimeentulotukikin voi puolittua

22.01.2026

Entä jos Trump onkin vain hullu?

22.01.2026

Maaseudun tyhjentäminen luo pohjaa äärioikeistolle, ajattelee kohtuutaloustutkija Riina Bhatia

21.01.2026

Pakistanin lääkevalvontaa kiristetään – Intian yskänlääkekatastrofin jäljet pelottavat

20.01.2026

Yksi hirmuhallinto kaatui – Nyt pitää taata, että EU:n tuki Syyriaan kohdistuu oikein

20.01.2026

Ekonomisti lyttää palkkamaltin: ”Kasvattaa lähinnä yritysten katteita”

20.01.2026

Näin Kiina selvisi Trumpin tullisodasta

20.01.2026

Leikkaukset johtivat työttömyyskriisiin – ”Kaikilla mittareilla tarkasteltuna työttömyys on kasvanut”

19.01.2026

Pekka Vänni nousee divarista mestaruussarjaan toisella dekkarillaan Garrotte

18.01.2026

Mikke on tähänkin asti loistotyötä tehneen Kale Puontin vieläkin parempi romaani rikoksista

17.01.2026

Pojilta vaaditaan vähemmän: ”Tämä on haitaksi pojille”

16.01.2026

Nyt kysytään EU-komission kantaa: 80 sutta tapettiin muutamassa viikossa Suomessa

16.01.2026

Koskela piikittelee hallituksen esitystä määräaikaisten irtisanomisesta: ”Vaikutus vähäinen, koska kohdistuisi lähinnä naisiin”

16.01.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Naisten keho ei kuulu kulttuurisotaan

22.12.2025

Eurooppa on digitaalisesti riippuvainen

24.11.2025

Velkajarru sementoi kurjistamisen tien

15.10.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset