KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Teatteri

Omissa höyhenissä, ihan homona

HOMO!-näytelmän tekijäjoukko haluaa näyttää, että ihminen voi elää sellaisena, miksi on syntynyt, ilman että kukaan ulkopuolinen voi sitä määrittää.

HOMO!-näytelmän tekijäjoukko haluaa näyttää, että ihminen voi elää sellaisena, miksi on syntynyt, ilman että kukaan ulkopuolinen voi sitä määrittää. Kuva: Jarmo Lintunen

Homo-oopperaa varten Pirkko Saision ei ole tarvinnut turvautua salanimeen tai lainahöyheniin. Aihe on omakohtainen: lain edessä Saisio oli itsekin ensin rikollinen, sitten sairas.

Anna Paju
20.9.2011 9.14

Homoseksuaalinen kanssakäyminen oli Suomessa rikos vuoteen 1971 saakka. Sairausluokituksesta homoseksuaalisuus poistettiin vuonna 1981.

Tätä suomalaista homohistoriaa Pirkko Saision piti Kansallisteatterin toimeksiannosta käsitellä kronologisesti näytelmässään.

Jotenkin se karkasi käsistä. Käsikirjoitukseen puski roolihenkilöitä Apostoli Paavalista Hitleriin ja samalla aihekin laajentui.

ILMOITUS
ILMOITUS
Homo-kysymys ei vanhene, kuten Nokia Missio-uutiset osoittavat.

Seuraavaksi puuttui todellisuus peliin. TV2:n suuri homokeskustelu, historiassaan toinen, nosti esiin homojen ihmisoikeudet.

Siihen ensimmäiseen Saisio itsekin osallistui ja sai vaivan palkaksi muun muassa tappouhkauksia.

Viime syksyn keskustelussa ääneen pääsivät äärilaidan kristityt, minkä seurauksena 40 000 ihmistä erosi kirkosta.

Näistä mainingeista syntyi näytelmän toinen päähenkilö: fundamentalistikristitty kansanedustaja Hellevi Teräs.

Keskiviikkona 21. syyskuuta Teräs (Rea Mauranen) astuu Kansallisteatterin suurelle näyttämölle, kun ensi-iltansa saa anarkistinen musiikkifarssi HOMO!

Isoin kirjaimin ja huutomerkein esityksestä varmasti tullaan myös kirjoittamaan.

Kiinninaulatut maailmankuvat

– Selvästi tämä kysymys ei vanhene, kuten Nokia Missio -uutiset osoittavat, sanoo Pirkko Saisio.

– Joukossamme elää ihmisiä, jotka uskovat että homot voidaan eheyttää ja ihmisiä, joiden mielestä homoseksuaalinen rakkaussuhde on niin kamala, että ”pahin mahdollinen” tapahtui, kun se paljastui Markku Koiviston eron syyksi.

Hellevi Teräksen edustamat äärilaidan äänekkäät kristityt eivät ole ainoa ryhmä, joka HOMO!:ssa nostetaan framille.

Näytelmässä fundamentalistihomot perustavat oman valtion. Osansa saavat myös islamismi, Hitlerin kansallissosialismi ja Stalinin sosialismi: ideologiat, joissa homoseksuaalisuutta ei ole. Ainakaan teoriassa.

Saisio muistuttaa äärilaitojen ruokkivan toisiaan.

– Ääriliike synnyttää vastapuolen ääriliikkeen ja sovinto tai integraatio muuttuu aina vaikeammaksi.

Saisio ei kuvittele voivansa vaikuttaa raamattua kirjaimellisesti ja epäloogisesti tulkitsevien ajatuksiin. Kiinninaulatut maailmankuvat kun eivät ota huomioon todellisuutta.

– Siihen suureen hiljaiseen enemmistöön, joka antaa äärilaitojen johtaa keskustelua, voimme ehkä vaikuttaa.

Ihmisyydestä on kyse

Näytelmän tekijäjoukko korostaa, ettei samanlaiseen muottiin voi tunkea kaikkia homoja sen enempää kuin kaikkia heteroitakaan.

– Ihmisistä on kyse, sanoo Katariina Kaitue.

– Tässä puhutaan ihmisyydestä ja ennakkoluuloista, suvaitsevaisuudesta, itsensä hyväksymisestä ja itsensä kieltämisestä, oikeudesta ja mahdollisuudesta rakastaa, kuvailee teoksen säveltäjä Jussi Tuurna.

– Koska olen homo ja elän miehen kanssa, nämä ovat minulle myös henkilökohtaisia kysymyksiä.

Kansallisteatterin johtajan Mika Myllyahon mielestä esitys laajenee kysymään minkälaista yhteiskuntaa olemme tekemässä, millaista Eurooppaa rakentamassa.

Vakavailmeisen keskustelun lomassa Myllyaho huomauttaa, että aiheestaan huolimatta HOMO! on ”kutkuttavan hauska esitys”.

Yhteen ääneen laulaen

– Musikaalia moititaan usein kepeydestä. Me olemme ottaneet haasteen vastaan; teemme musiikkiteatteria, jossa puhutaan asiaa, sanoo Jussi Tuurna.

– Tyylilaji vaihtuu läpisävelletystä oopperailmaisusta brechtiläisen eeppisen teatterin kautta musikaaliin.

Parhaimmillaan musiikilla voi Tuurnan mielestä kertoa kokonaisia tarinoita. Niitä, joita ei silmillä näe.

– Musiikki voi näyttää asioista vaikka todella tragikoomisen tai ironisen puolen. Silloin vakavaa asiaa voidaan käsitellä myös huumorin keinoin.

– Näyttelijän näkökulmasta musiikki luo yhteisöllisyyttä, sanoo Veijo ja Hellevi Teräksen tytärtä näyttelevä Anna Paavilainen.

– Se, että me laulamme yhdessä, yhteen ääneen, on tässä poliittinen teko.

– Ensimmäisen läpimenon jälkeen minulle tuli kyyneleet silmiin, kun tämä joukko lauloi: Oisko täällä se maa, jossa saa rakastaa sitä jota haluaa, kertoo Tuurna.

Hankalan niminen näytelmä

Homoaiheinen musiikkinäytelmä oli Pirkko Saision ja säveltäjä Jussi Tuurnan pitkäaikainen yhteinen haave.

Ensi-illan kynnyksellä Saisio toivoo, että esitys voisi antaa uskoa siihen, että elämä voi olla täyttä, energistä ja onnellista monenlaisena.

Palautetta hän sanoo odottavansa uteliaana. Näytelmän nimikin kun ollut osalle yleisöä liian kova pala nieltäväksi.

Hellevi Teräksen omaatuntoa näyttelevä Kristiina Halttu antaa vinkin niille, joiden suu ei tahdo homoon taipua:

Lipunmyynnistä voi pyytää piletit ”siihen Pirkko Saision uuteen näytelmään”.

 

HOMO! Ensi-ilta 21.9. Kansallisteatterissa.
HOMO!-keskustelutilaisuus 20.9. kello 17 Lavaklubilla. Toimittaja Minna Lindgrenin johdolla keskustelemassa ohjaaja Pirkko Saisio ja säveltäjä Jussi Tuurna. Vapaa pääsy.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Konekiväärijoukkue on kuin kollektiivisubjekti, pääosassa jokainen sotilas.

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

Rikoksessa ja rangaistuksessa on lupa puhua peräti kevään teatterihuipusta. Kuvassa vasemmalta näyttelijät Miro Lopperi, Elena Leeve Hannu-Pekka Björkman ja Lotta Kaihua.

Raskolnikov saapuu Helsinkiin – ”Q-teatteri on aloittanut kauden täysosumalla”

Satu Tuuli Karhu ottaa Sinun, Margot -näytelmän Viljan osan omakseen, intensiivisesti ja muuntautuen.

Berliini, DDR ja menneisyyden ote valtaavat Helsingin kaupunginteatterin – ”Kuinka puoliso saattaa ilmiantaa perheystävän turvallisuuspoliisille?”

Niskavuoren Heta on tullut Lahden kaupunginteatterissa ensi-iltaan.

Epätasa-arvoa ja katkeraa satoa Lahden kaupunginteatterin Niskavuoren Hetassa

Uusimmat

Meriveden happamoituminen heikentää koralleja, mutta se vaikuttaa myös meitä lähempänä olevaan merten elämään.

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

Viljelijät kitkevät rikkaruohoja vehnäpellolta Ghanassa, Accran lähistöllä.

Vehnän luonnonvaraiset lajikkeet voisivat kohentaa globaalin etelän ruokaturvaa

Miina Mäki.

Itämeren suojelu on kilpajuoksua ilmastonmuutosta vastaan – myös entinen kuormitus näkyy yhä

Denise Rudberg avaa uuden sarjansa vahvasti.

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Katainen teki 700 miljardin ja 15 vuoden mokan

 
02

Happamia, sanovat tutkijat merivesistä – nyt ollaan jo vaaravyöhykkeellä

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
05

Denise Rudbergin uuden trilogian avaus on kuin jatkoa yhteiskunnallisille komisario Beck -dekkareille

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

19.07.2025

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

15.07.2025

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

14.07.2025

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

13.07.2025

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään