Oemwa Johnston ei ollut vielä syntynyt silloin, kun Tyynellämerellä tehtiin ydinkokeita. Silti kiribatilainen nuori nainen pitää itseään niiden uhrina.
Britannia ja Yhdysvallat tekivät 1950- ja 1960-luvuilla kymmeniä ydinkokeita Kiribatiin kuuluvilla Kiritimatin ja Maldenin saarilla. Kokeiden seuraukset jättivät jälkensä saarten asukkaisiin.
– Kuulun sukupolveen, joka ei keksinyt ydinaseita tai tehnyt ydinkokeita. Silti olemme perineet niiden seuraukset, Johnston sanoo.
Säteilyn terveysvaikutukset, saastunut maa ja vesi, menetetty toimeentulo sekä epävarmuus voivat vaikuttaa väestöön vuosikymmeniä ja sukupolvia myöhemmin.
Siksi kärsineiden alueiden edustajat ja kansalaisjärjestöt vaativat päästä mukaan päättämään siitä, ketkä tunnustetaan uhreiksi, millaista apua he saavat, miten vahinkoja korvataan ja miten saastuneita alueita kunnostetaan. Näitä kysymyksiä käsiteltiin syyskuussa YK:n kansainvälisessä kokouksessa.
Kuka tunnustetaan ydinaseiden uhriksi
Ydinaseiden uhreista puhuttaessa moni ajattelee ensimmäisenä Hiroshimaa ja Nagasakia. Yhdysvallat pudotti atomipommit japanilaiskaupunkeihin elokuussa 1945 toisen maailmansodan lopulla. Pommituksista selvinneitä kutsutaan Japanissa hibakusheiksi. Sana tarkoittaa atomipommille altistunutta ihmistä.
Hibakushit ovat jo iäkkäitä, joten heidän kokemustensa tallentamisella on kiire. Samalla ne osoittavat, kuinka pitkään ydinaseiden seuraukset voivat vaikuttaa ihmisten elämään.
Japanissa virallisesti hibakusheiksi tunnustetut saavat valtiolta muun muassa terveydenhuoltoon liittyvää tukea. Kaikkia atomipommien vaikutuksista kärsineitä ei kuitenkaan ole tunnustettu hibakusheiksi ja siten saman tuen piiriin. Ulkopuolelle on jäänyt ihmisiä, jotka altistuivat säteilylle virallisesti määriteltyjen alueiden ulkopuolella ja nykyään ulkomailla asuvia.
Ydinaseiden uhrien joukko ulottuu joka tapauksessa Hiroshimaa ja Nagasakia laajemmalle. Eri puolilla maailmaa ihmiset ja yhteisöt ovat kärsineet yli 2 000 ydinkokeen seurauksista.
Ydinkokeet saastuttivat maata ja muuttivat yhteisöjen elämää
Ydinaseiden seuraukset näkyvät sekä ihmisten terveydessä että ympäristössä.
Säteilylle altistuneissa yhteisöissä pitkäaikaiset terveysongelmat ovat yleisiä. Altistuminen lisää esimerkiksi syövän ja leukemian riskiä. Säteily on myös tehnyt viljelymaita ja asuinalueita käyttökelvottomiksi ja muuttanut vesistöjä.
Algerian Saharassa ydinkokeiden jäljet ovat edelleen näkyvissä. Koepaikat eivät olleet asumattomia, vaan niissä eli paimentolaisyhteisöjä, jotka joutuivat joko muuttamaan pois tai jatkamaan elämäänsä saastuneella maalla epävarmuuden keskellä. Algerian valtio on seurannut alueiden tilaa ja tehnyt ympäristöselvityksiä, mutta työ vaatii myös kansainvälistä yhteistyötä.
Tyynenmeren saarivaltioissa vahingot koskevat myös kulttuuria ja identiteettiä. Maa ja meri ovat olennainen osa yhteisöjen kulttuuriperintöä. Kun alueita menetetään saastumisen vuoksi, ihmiset voivat menettää paitsi turvallisen elinympäristön myös yhteyden esi-isiensä maihin ja omaan kulttuuriinsa.
Pelkkä tunnustaminen ei riitä
Täydellinen ydinkoekieltosopimus CTBT kieltää ydinkokeet, ja ydinsulkusopimus NPT:n tavoitteena on ehkäistä ydinaseiden leviämistä uusiin maihin.
Ydinaseiden kieltosopimus TPNW käsittelee myös jo syntyneitä vahinkoja. Sopimuksessa määrätään ydinaseiden kieltämisen lisäksi uhrien auttamisesta ja saastuneiden alueiden kunnostamisesta.
Sopimuksen on tällä hetkellä joko allekirjoittanut tai ratifioinut 100 maata. Nykyiset ydinasevaltiot eivät ole mukana.
Ydinaseista kärsineiden yhteisöjen mukaan valtioiden vastuu ei voi jäädä menneiden vahinkojen tunnustamiseen. Tarvitaan pitkäaikaista tukea, korvauksia ja saastuneiden alueiden kunnostamista. Lisäksi ydinkokeita tehneiltä valtioilta on vaadittu aiheutettujen vahinkojen tunnustamista ja virallisia anteeksipyyntöjä.
YK:n alipääsihteerin Izumi Nakamitsun mukaan uhrien auttamista ja ympäristön kunnostamista ei voida jättää yksittäisten, lyhytaikaisten hankkeiden varaan. Avun pitäisi jatkua niin kauan kuin sille on tarvetta.
– Yhteisöjen on voitava luottaa siihen, ettei tuki katoa jonkin yksittäisen hankkeen tai rahoituskauden päättyessä.
uutiskirje 
