KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Araljärvi toipuu odotettua nopeammin

Tällaiseen näkyyn on ehditty vuosikymmenien ajan tottua: hylätty laiva Araljärven kuivuneessa osassa.

Tällaiseen näkyyn on ehditty vuosikymmenien ajan tottua: hylätty laiva Araljärven kuivuneessa osassa. Kuva: Staecker

Kazakstan pelasti vesialueensa patoamalla, ja kalastuskin kannattaa jälleen.

IPS–Christopher Pala
10.11.2011 13.15

Kovia kokenut suolajärvi

Araljärvi on laskujoeton suolajärvi Keski-Aasiassa Kazakstanin ja Uzbekistanin alueella. Sen pinta-ala oli 67 499 neliökilometriä vuonna 1960.

Amudarja ja Syrdarja ovat suurimmat Araljärveen laskevat joet.

1960-luvulla Araljärvi alkoi kutistua, kun Neuvostoliitto uudelleenohjasi järveen laskeneet joet peltojen kasteluun.

Aral jakautui eteläiseen ja pohjoiseen järveen vuonna 1987. Eteläisen järven itä- ja länsipuoliskon yhteys katkesi vuoteen 2001 mennessä. Erityisen nopeasti itäinen osa kutistui vuosina 2005–2009. Se johtui kuivuudesta ja järven pohjoisosan pelastamiseksi rakennetusta padosta.

Vuosina 2008–2009 Amudarjasta ei virrannut vettä ollenkaan Araljärveen, ja 2009 itäinen osa oli lähes kuiva.

Vuonna 2010 kuivuus hellitti ja Amudarja saavutti Araljärven, jonka itäinen osa kasvoi reippaasti.

Pohjoisosan vedenpinta on padon ansiosta noussut alhaisimmasta tasostaan lähes kymmenen metriä ja kalakanta elpynyt. (Wikipedia)

Kuusi vuotta sitten rakennettu pato on nostanut Araljärven pohjoisen osan pintaa kaksi metriä ja vähentänyt veden suolapitoisuuden kolmannekseen aiemmasta.

– On ällistyttävää, miten nopeasti se iski takaisin, Araljärven tilaan perehtynyt yhdysvaltalainen tutkija Philip Micklin sanoo. Hänen mukaansa vedessä on nyt odotettua vähemmän suolaa.

Keski-Aasiassa Kazakstanin ja Uzbekistanin alueella sijaitseva Araljärvi alkoi kutistua 1960-luvulla, kun Neuvostoliitto uudelleenohjasi siihen laskeneet joet, Amudarjan ja Syrdarjan, riisi- ja puuvillapeltojen kasteluun.

– He tekivät tietoisen valinnan puuvillan hyväksi kalan kustannuksella, Micklin sanoo. Puuvillaa tarvittiin varsinkin univormuihin ja ruudinvalmistukseen.

Kutistui lätäköiksi

Uzbekistanille kuuluu järven eteläosa ja joista vuolaampi, Amudarja, joka kuljettaa Pamirvuoriston sulamisvesiä. Vuonna 1991 itsenäistynyt Uzbekistan jatkoi peltojen kastelua, sillä puuvilla on sen tärkein vientitulojen lähde.

Araljärven pinta-ala kutistui kymmenesosaan aiemmasta, ja esiin tullut pohja sulautui ympäröivään aavikkoon. Ekokatastrofin alkuvuosina hiekkamyrskyt kuljettivat kasvimyrkyillä terästettyä suolaa, joka aiheutti asukkaille hengitystiesairauksia.

Jäljelle jäänyt vesi kuroutui kolmeksi järveksi, suolapitoisuus nousi ja kalat pakenivat jokisuille.

Kazakstanin puolella järven pohjoisosassa vesi säilyi vähemmän suolaisena, ja siihen onnistuttiin istuttamaan suolaa kestävä kampelalajike.

Uzbekistanin läntisen järven suolapitoisuus on nelinkertainen valtamereen verrattuna, ja siinä pärjää vain tietty katkarapulaji. Itäinen järvi on paljon matalampi ja katoaa ajoittain kokonaan.

Pato koitui pelastukseksi

Kazakstanille jäi Aralin pohjoispuoli ja Syrdarja. Kutistuva järvi vetäytyi sadan kilometrin päähän Aralskista, jossa toimi aikoinaan vilkas satama, kalasäilyketehdas ja lentokenttä.

Vuoteen 2005 mennessä Kazakstan oli vaurastunut öljyllä niin, että se saattoi Maailmanpankin avulla rakentaa järveen 13 kilometrin patovallin. Se esti Syrdarjan veden valumisen järven eteläosaan haihtumaan. Järven pinta-ala kasvoi 18 prosenttia, ja se kelpasi taas makean veden kaloille.

Hanke osoittautui menestykseksi. Järveen on palannut yli 20 kalalajia, jotka lisääntyvät vilkkaasti. Miljoonittain lintuja pesii matalikoilla.

Kalastuksella voi rikastua

Kazakstanin Pikku-Aralista pyydetään nyt 5 000 tonnia kalaa vuodessa. Kalakantojen arvioidaan kasvaneen kuudessa vuodessa 3 500 tonnista 18 000 tonniin.

– Ja kasvu jatkuu. En hämmästyisi, jos viidessä vuodessa päästäisiin 40 000 tonniin, alueen kalataloutta johtava Zaualhan Jermahanov myhäilee.

Aralskissa toimiva kalankäsittelylaitos työllistää taas 41 henkeä ja toista laitosta rakennetaan.

Akbasten kylässä verkkokalastuksen harjoittaja voi tienata jopa 1 500 euroa kuussa, Jermahanov kertoo. Se on paljon rahaa alueella, jossa tilavan tiilitalon saa pystyyn 11 000 eurolla.

– Pato muutti elämämme. Ihmiset palaavat kyläämme, veteraanikalastaja Nargali Demeiluov, 79, iloitsee. Myös opettajana toimiva pojanpoika on tyytyväinen, koska aiempaa paremmin ravitut lapset jaksavat opiskella.

– Opetus on se, että jos jätetään edes pieni osa ekosysteemiä ennalleen, se toimii turvapaikkana lajeille. Siksi alue on mahdollista kunnostaa, tutkija Micklin sanoo.

Kovia kokenut suolajärvi

Araljärvi on laskujoeton suolajärvi Keski-Aasiassa Kazakstanin ja Uzbekistanin alueella. Sen pinta-ala oli 67 499 neliökilometriä vuonna 1960.

Amudarja ja Syrdarja ovat suurimmat Araljärveen laskevat joet.

1960-luvulla Araljärvi alkoi kutistua, kun Neuvostoliitto uudelleenohjasi järveen laskeneet joet peltojen kasteluun.

Aral jakautui eteläiseen ja pohjoiseen järveen vuonna 1987. Eteläisen järven itä- ja länsipuoliskon yhteys katkesi vuoteen 2001 mennessä. Erityisen nopeasti itäinen osa kutistui vuosina 2005–2009. Se johtui kuivuudesta ja järven pohjoisosan pelastamiseksi rakennetusta padosta.

Vuosina 2008–2009 Amudarjasta ei virrannut vettä ollenkaan Araljärveen, ja 2009 itäinen osa oli lähes kuiva.

Vuonna 2010 kuivuus hellitti ja Amudarja saavutti Araljärven, jonka itäinen osa kasvoi reippaasti.

Pohjoisosan vedenpinta on padon ansiosta noussut alhaisimmasta tasostaan lähes kymmenen metriä ja kalakanta elpynyt. (Wikipedia)

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Pommiryhmän miehet tauolla. Yhdysvaltojen rahoituksen keskeytyminen vaikeuttaa pomminraivausta Laosissa.

Laosissa raivataan edelleen amerikkalaispommeja, mutta Trump poisti työltä USA:n tuen

Väkivalta ajaa maan sisäisiä siirtolaisia muun muassa pääkaupunki Bogotáan, jossa määränpäänä on usein hökkelikylä kaupungin laitamilla.

Kolumbian sota ei ole ohi

Joissakin maissa yhä vuosittain lähes joka kymmenes 15-19-vuotias tyttö synnyttää.

Raskaus on maailman teinityttöjen yleisin kuolinsyy

Käärijä valitsee kuivatut tupakanlehdet Havanna-sikareihin. Yksi Kuuban tupakkateollisuuden suurimmista ongelmista on ikääntyvä työvoima.

Kuubalaisten sikarien vienti on huipussaan, vaikka ala painii ongelmissa

Uusimmat

30 vuotta, 30 kirjaa. Seppo Jokinen saattelee komisario Sakari Koskisen eläkkeelle Viimeisessä väännössä.

Tunteelliset jäähyväiset komisario Koskiselle

Rikostutkinnan realistinen kuvaus on huipussaan Niko Rantsin dekkareissa.

Tuntuu kuin olisi itse mukana, kun Niko Rantsi kuvaa poliisioperaatiota neljännessä dekkarissaan Vaikenemisen laki

Pommiryhmän miehet tauolla. Yhdysvaltojen rahoituksen keskeytyminen vaikeuttaa pomminraivausta Laosissa.

Laosissa raivataan edelleen amerikkalaispommeja, mutta Trump poisti työltä USA:n tuen

Sara Koiranen

Vasemmistoliitto mukana päättämässä Turussa – hyväksyi pormestariohjelman

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

 
02

Hallitus valmis romuttamaan Suomen linjan yritysvastuussa — Asiantuntijat ja järjestöt varoittavat seurauksista

 
03

Teollisuusliiton Lehtosen kova arvio työmarkkinakierroksesta: ”Näimme sen, että tässä maassa vastuun kantaminen ei kannata”

 
04

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

 
05

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Susien metsästys on lisääntymässä – Vastalause eduskunnassa

09.05.2025

Korkeakoulujen rahoituskaruselli hämmentää: ”Toisella kädellä annetaan, toisella otetaan”

09.05.2025

Koskela ihmettelee Orpon hallituksen sekoilua: ”Laki olisi epätasapainoinen, jos poisto koskisi vain työntekijöitä”

09.05.2025

Hallituksen suunnitelma sen paljastaa: ”Nyt isketään viimeiseen henkireikään”

09.05.2025

KU kysyi Stubbilta, tuomitseeko Suomi Israelin toimet – Stubb: ”Tuomitsemme kaikki ne toimet, jotka rikkovat kansainvälistä oikeutta ja kansainvälisiä sääntöjä”

08.05.2025

Orpon hallitus ryövää eläkevarat – Kansanedustaja varoittaa 60 vuotta kartutetun potin tuhoamisesta

08.05.2025

Mepit vetoavat ulkoministeriin – ”Milloin aika koittaa?”

08.05.2025

Päätös kuun lopulla: Erotetaanko Yrttiahon puolueosasto?

08.05.2025

Perussuomalaisten pudotus jyrkkenee: Nyt lähti 4 prosenttiyksikköä

08.05.2025

Mario Draghi sen jo myönsi – transatlanttinen talouskuri on kuollut, Eurooppa tarvitsee oman kasvumallin

08.05.2025

Eduskunnan talouskeskustelussa kerrattiin joukko-oppia: ”270 000 työtöntä ei voi mahtua 47 000 avoimeen työpaikkaan”

07.05.2025

Vasemmistoliiton Koskela syyttää Orpon hallitusta nälkäisistä lapsista: ”Kestämätöntä ja räikeän epäoikeudenmukaista”

07.05.2025

Hallitus vaarantaa suden – Metsästämisen lisäämiselle ei ole perusteita

07.05.2025

Teollisuusliiton Lehtosen kova arvio työmarkkinakierroksesta: ”Näimme sen, että tässä maassa vastuun kantaminen ei kannata”

07.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025

250 miljardia syytä tukea Ukrainaa

18.03.2025

Eurooppalaisen vaihtoehdon aika

14.02.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään