KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Araljärvi toipuu odotettua nopeammin

Tällaiseen näkyyn on ehditty vuosikymmenien ajan tottua: hylätty laiva Araljärven kuivuneessa osassa.

Tällaiseen näkyyn on ehditty vuosikymmenien ajan tottua: hylätty laiva Araljärven kuivuneessa osassa. Kuva: Staecker

Kazakstan pelasti vesialueensa patoamalla, ja kalastuskin kannattaa jälleen.

IPS–Christopher Pala
10.11.2011 13.15

Kovia kokenut suolajärvi

Araljärvi on laskujoeton suolajärvi Keski-Aasiassa Kazakstanin ja Uzbekistanin alueella. Sen pinta-ala oli 67 499 neliökilometriä vuonna 1960.

Amudarja ja Syrdarja ovat suurimmat Araljärveen laskevat joet.

1960-luvulla Araljärvi alkoi kutistua, kun Neuvostoliitto uudelleenohjasi järveen laskeneet joet peltojen kasteluun.

Aral jakautui eteläiseen ja pohjoiseen järveen vuonna 1987. Eteläisen järven itä- ja länsipuoliskon yhteys katkesi vuoteen 2001 mennessä. Erityisen nopeasti itäinen osa kutistui vuosina 2005–2009. Se johtui kuivuudesta ja järven pohjoisosan pelastamiseksi rakennetusta padosta.

Vuosina 2008–2009 Amudarjasta ei virrannut vettä ollenkaan Araljärveen, ja 2009 itäinen osa oli lähes kuiva.

Vuonna 2010 kuivuus hellitti ja Amudarja saavutti Araljärven, jonka itäinen osa kasvoi reippaasti.

Pohjoisosan vedenpinta on padon ansiosta noussut alhaisimmasta tasostaan lähes kymmenen metriä ja kalakanta elpynyt. (Wikipedia)

Kuusi vuotta sitten rakennettu pato on nostanut Araljärven pohjoisen osan pintaa kaksi metriä ja vähentänyt veden suolapitoisuuden kolmannekseen aiemmasta.

– On ällistyttävää, miten nopeasti se iski takaisin, Araljärven tilaan perehtynyt yhdysvaltalainen tutkija Philip Micklin sanoo. Hänen mukaansa vedessä on nyt odotettua vähemmän suolaa.

Keski-Aasiassa Kazakstanin ja Uzbekistanin alueella sijaitseva Araljärvi alkoi kutistua 1960-luvulla, kun Neuvostoliitto uudelleenohjasi siihen laskeneet joet, Amudarjan ja Syrdarjan, riisi- ja puuvillapeltojen kasteluun.

– He tekivät tietoisen valinnan puuvillan hyväksi kalan kustannuksella, Micklin sanoo. Puuvillaa tarvittiin varsinkin univormuihin ja ruudinvalmistukseen.

Kutistui lätäköiksi

Uzbekistanille kuuluu järven eteläosa ja joista vuolaampi, Amudarja, joka kuljettaa Pamirvuoriston sulamisvesiä. Vuonna 1991 itsenäistynyt Uzbekistan jatkoi peltojen kastelua, sillä puuvilla on sen tärkein vientitulojen lähde.

Araljärven pinta-ala kutistui kymmenesosaan aiemmasta, ja esiin tullut pohja sulautui ympäröivään aavikkoon. Ekokatastrofin alkuvuosina hiekkamyrskyt kuljettivat kasvimyrkyillä terästettyä suolaa, joka aiheutti asukkaille hengitystiesairauksia.

Jäljelle jäänyt vesi kuroutui kolmeksi järveksi, suolapitoisuus nousi ja kalat pakenivat jokisuille.

Kazakstanin puolella järven pohjoisosassa vesi säilyi vähemmän suolaisena, ja siihen onnistuttiin istuttamaan suolaa kestävä kampelalajike.

Uzbekistanin läntisen järven suolapitoisuus on nelinkertainen valtamereen verrattuna, ja siinä pärjää vain tietty katkarapulaji. Itäinen järvi on paljon matalampi ja katoaa ajoittain kokonaan.

Pato koitui pelastukseksi

Kazakstanille jäi Aralin pohjoispuoli ja Syrdarja. Kutistuva järvi vetäytyi sadan kilometrin päähän Aralskista, jossa toimi aikoinaan vilkas satama, kalasäilyketehdas ja lentokenttä.

Vuoteen 2005 mennessä Kazakstan oli vaurastunut öljyllä niin, että se saattoi Maailmanpankin avulla rakentaa järveen 13 kilometrin patovallin. Se esti Syrdarjan veden valumisen järven eteläosaan haihtumaan. Järven pinta-ala kasvoi 18 prosenttia, ja se kelpasi taas makean veden kaloille.

Hanke osoittautui menestykseksi. Järveen on palannut yli 20 kalalajia, jotka lisääntyvät vilkkaasti. Miljoonittain lintuja pesii matalikoilla.

Kalastuksella voi rikastua

Kazakstanin Pikku-Aralista pyydetään nyt 5 000 tonnia kalaa vuodessa. Kalakantojen arvioidaan kasvaneen kuudessa vuodessa 3 500 tonnista 18 000 tonniin.

– Ja kasvu jatkuu. En hämmästyisi, jos viidessä vuodessa päästäisiin 40 000 tonniin, alueen kalataloutta johtava Zaualhan Jermahanov myhäilee.

Aralskissa toimiva kalankäsittelylaitos työllistää taas 41 henkeä ja toista laitosta rakennetaan.

Akbasten kylässä verkkokalastuksen harjoittaja voi tienata jopa 1 500 euroa kuussa, Jermahanov kertoo. Se on paljon rahaa alueella, jossa tilavan tiilitalon saa pystyyn 11 000 eurolla.

– Pato muutti elämämme. Ihmiset palaavat kyläämme, veteraanikalastaja Nargali Demeiluov, 79, iloitsee. Myös opettajana toimiva pojanpoika on tyytyväinen, koska aiempaa paremmin ravitut lapset jaksavat opiskella.

– Opetus on se, että jos jätetään edes pieni osa ekosysteemiä ennalleen, se toimii turvapaikkana lajeille. Siksi alue on mahdollista kunnostaa, tutkija Micklin sanoo.

Kovia kokenut suolajärvi

Araljärvi on laskujoeton suolajärvi Keski-Aasiassa Kazakstanin ja Uzbekistanin alueella. Sen pinta-ala oli 67 499 neliökilometriä vuonna 1960.

Amudarja ja Syrdarja ovat suurimmat Araljärveen laskevat joet.

1960-luvulla Araljärvi alkoi kutistua, kun Neuvostoliitto uudelleenohjasi järveen laskeneet joet peltojen kasteluun.

Aral jakautui eteläiseen ja pohjoiseen järveen vuonna 1987. Eteläisen järven itä- ja länsipuoliskon yhteys katkesi vuoteen 2001 mennessä. Erityisen nopeasti itäinen osa kutistui vuosina 2005–2009. Se johtui kuivuudesta ja järven pohjoisosan pelastamiseksi rakennetusta padosta.

Vuosina 2008–2009 Amudarjasta ei virrannut vettä ollenkaan Araljärveen, ja 2009 itäinen osa oli lähes kuiva.

Vuonna 2010 kuivuus hellitti ja Amudarja saavutti Araljärven, jonka itäinen osa kasvoi reippaasti.

Pohjoisosan vedenpinta on padon ansiosta noussut alhaisimmasta tasostaan lähes kymmenen metriä ja kalakanta elpynyt. (Wikipedia)

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Yhdysvaltain presidentti Donald Trump saapui Naton huippukokouksen lopuksi järjestettyyn lehdistötilaisuuteen.

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

Uusimmat

Kruszynianyn moskeijan talonmies Dzemil Gembicki toivottaa tervetulleiksi vieraat, jotka haluavat kuulla Puolassa kuusi vuosisataa eläneistä muslimeista. 200 vuotta vanhan puurakennuksen suunnittelivat juutalaiset arkkitehdit.

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

Orgaanista jätettä kompostoidaan yhteisön johtamassa jätehuollossa Sesdanin kylässä Giayarissa.

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

Zimbabwelainen pienviljelijä Migren Matanga hirssipellollaan.

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Rukoilen: Älä äänestä demareita

 
02

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

 
05

Onko Jussi Halla-aho fasisti?

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

29.06.2025

Samuli Laihon trilleri Pelon piiri on juuri niin jännittävä kuin sen nimi lupaa

28.06.2025

Rukoilen: Älä äänestä demareita

28.06.2025

Käännekohtien kevät – Mitä jäi mieleen politiikan alkuvuodesta 2025?

28.06.2025

Väinö Linnan klassikko valtaa Pyynikin

27.06.2025

Neljä nostoa sotilasliiton huippukokouksesta – Nato suostui Trumpin saneluun

27.06.2025

Toisenlaista väenmusiikkia – iskelmällisyyden, ryyppylaulujen ja popin nollari

27.06.2025

Velkaongelmaa ylläpidetään ja ratkotaan käppyröillä, jotka eivät kestä kriittistä tarkastelua

27.06.2025

33-vuotias vasemmistolainen on vahvoilla New Yorkin seuraavaksi pormestariksi – Näin KU:n toimitus analysoi tilannetta

26.06.2025

Vasemmistoliitto kiittää Helsingin kunnianhimoista ilmastotavoitetta: Päästöt 85 prosenttia alas viidessä vuodessa

26.06.2025

Orpon hallitus leikkaa erityisesti nuorilta: Varsinkin opiskelijat ovat köyhtyneet

25.06.2025

Pääkirjoitus: Kyse on kokonaisturvallisuudesta – Kuolleella planeetalla ei tehdä mitään ohjuksilla, miljardiomaisuudella ja velattomalla julkisella taloudella

25.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025

Tiede luo toivoa, kun maailma myllertää

17.04.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään