KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Ulkomaat

Durbaniin vain ja onnea: Ilmastopolitiikka kriisissä

Ilmastonmuutoksen uskotaan lisäävän äärimmäisiä sääilmiöitä.

Ilmastonmuutoksen uskotaan lisäävän äärimmäisiä sääilmiöitä. Kuva: Lehtikuva/ Ronaldo Schemidt

Umpeutuvan Kioton sopimuksen tilalle saatetaan parhaimmillaankin saada uusi kansainvälinen sopimus vasta vuonna 2020.

Arto Huovinen
25.11.2011 18.20

Ainoa sitova kansainvälinen ilmastosopimus, Kioton sopimus, umpeutuu vuoden 2012 päättyessä.

Kööpenhaminan ilmastokokousta kaksi vuotta sitten pidettiin jo lähes ratkaisevana, jotta Kioton päättymisen jälkeen ei tulisi katkosta.

Kööpenhaminasta tuli pettymys. Cancúnista viime vuonna ei enää paljon odotettu, eikä paljon myöskään saatu.

ILMOITUS
ILMOITUS
Tulevaisuus näyttää vielä tehotonta Kioton sopimustakin huonommalta.

Odotukset ovat matalalla myös tämänvuotisen kokouksen alkaessa maanantaina Etelä-Afrikan Durbanissa. Johtavat valtiot myöntävät enemmän tai vähemmän epävirallisesti, ettei uutta sopimusta saada aikaiseksi lähivuosina.

EU:n ilmastokomissaari Connie Hedegaard sanoi äskettäin Guardian-lehdelle, että Euroopan unioni tähtää uuteen sopimukseen ”ensimmäisessä vuoden 2015 jälkeisessä ilmastokokouksessa”.

Tämä tarkoittaisi siis joulukuuta 2016. Sopimus saattaisi nopeimmillaan astua voimaan vuoden 2020 alusta.

Jos sattuu huvittamaan

Hedegaardin arvio on pikemminkin optimistisesta päästä.

EU on lähes yksinään tavoittelemassa uutta, laajasti kattavaa sitovaa sopimusta. Useimmat kehitysmaat antaisivat mieluummin jatkokauden Kioton sopimukselle, joka ei aseta sitovia velvoitteita niille.

Kioton mukaisiin kehitysmaihin kuuluvat myös nopeasti kehittyvät taloudet kuten Kiina, Brasilia ja Intia.

Yhdysvallat allekirjoitti vuoden 1997 Kioton sopimuksen, mutta ei koskaan ratifioinut sitä. Yhdysvallat on kuitenkin yhä ilmastokokouksissa mukana vaatimassa lähinnä kaikkea sellaista, mihin sen ei itse tarvitse osallistua.

Samalla Yhdysvallat on toisilla foorumeilla ajanut rinnakkaista linjaa, jonka mukaan jokainen maa voi vapaaehtoisesti leikata päästöjään. Tämä ”jos sattuu huvittamaan” -linja alkaa nyt olla vahvoilla Kioton jälkeisen elämän ohjenuoraksi.

Ympäristöministeriön tiedotteen mukaan EU:n ensisijaisena tavoitteena edelleen on uusi sopimus. EU on kuitenkin valmis välivaiheena harkitsemaan jatkokautta Kiotolle, jos ”tiekartasta” kohti uutta sopimusta kyetään sopimaan.

Kiotoon kuuluvista suurista maista Japani, Venäjä ja Kanada ovat tyrmänneet jatkokauden. Näin jatkoaika kattaisi vain 16 prosenttia kasvihuonekaasujen päästöistä.

Aika voi olla vähissä

Jahkailulla voi olla katastrofaaliset seuraukset. Cancúnissa asetettiin yhteiseksi tavoitteeksi, ettei ilmasto lämpenisi yli kahta astetta verrattuna esiteolliseen aikaan. Ennen vuotta 2020 saatetaan kuitenkin ohittaa kynnys, jonka jälkeen ilmastonmuutos ruokkii itse itseään eikä kehitystä enää voi kääntää taaksepäin.

Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi äskettäin, että aikaa on korkeintaan vuoteen 2017.

Nyt tarvittaisiin entistä vahvempaa eikä heikompaa sopimuspohjaa. Kioton sopimus on ehkä hidastanut päästöjen kasvua, mutta ei pysäyttänyt sitä.

Päästöt notkahtivat vähän alaspäin maailmanlaajuisen talouskriisin myötä vuonna 2009, mutta viime vuonna ne taas kohosivat viisi prosenttia.

Ammattilaisten puuhastelua

Durbanissa neuvotellaan monista sinänsä tärkeistä asioista, mutta sopimusjärjestelmää koskevan kriisin rinnalla ne tuntuvat melkein puuhastelulta.

Moniin Cancúnissa sovittuihin asioihin odotetaan täsmennyksiä. Yksi niistä on kehitysmaiden päästöjen tarkempi seuranta, mitä erityisesti Yhdysvallat on vaatinut.

Teollisuusmaat sitoutuivat Cancúnissa keräämään ilmastonmuutoksen torjuntaan vuosittain summan, joka nousisi 100 miljardiin dollariin vuonna 2020. Tämän Vihreän ilmastorahaston käytännön toteutuksesta ei ole päästy yhteisymmärrykseen, eikä sovulle liene edellytyksiä Durbanissakaan.

Durbanissa jatketaan myös keskusteluja metsäkadon vähentämisestä. Prosessi tunnetaan nimellä REDD.

Katastrofia pahempi

Onko mitään toivonpilkahduksia? Optimistien mukaan yksittäiset maat leikkaavat päästöjään oman etunsa vuoksi.

Kiina on herännyt omiin ympäristöongelmiinsa ja kalliiksi tulevaan tehottomaan energiankäyttöönsä. Kiinasta on jo tullut maailman johtava tuulivoimateknologian tuottaja. Toisaalta Kiinan kova talouskasvu lisää sen päästöjä joka tapauksessa.

Ilmastopolitiikka ei ole kovin korkealla Barack Obaman agendalla, eikä hän sen puolesta lyö päätään seinään kaikkialta ahdistelevien republikaanien kanssa. Jos republikaanit voittavat ensi syksyn vaalit, tilanne ei ainakaan parane.

Jotkut ovat sanoneet, että Durbanin päättyminen ilman kattavaa sopimusta on katastrofi. Sitä pahempi olisi vain vuosiksi sitovan huonon sopimuksen tekeminen. Repikäämme siitä.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Uhkailua, häirintää, vainoa – Etelän naisjournalistit taistelevat oikeudesta tehdä työtään

Shanghai peittyi sumuun heinäkuun lopulla.

Kiinan voimistuminen näkyy ja kuuluu meillekin saakka, entä sen lähinaapurustoon?

Kulkukoirat kuuluvat Intian ja naapurimaiden katukuvaan.

Intian kulkukoirien oikeudet korkeimmassa oikeudessa

Pakolaiset antoivat oman panoksensa Shirika-suunnitelmaan sidosryhmien tapaamisessa Nakurussa helmikuussa 2025.

Pakolaisleireistä halutaan siirtokuntia, pakolaisista kenialaisia

Uusimmat

Uudenkaupungin autotehtaan jatko on hämärän peitossa.

Yrttiaho pitää hallitusta vastuullisena töiden jatkumisesta Uudenkaupungin autotehtaalla

Vastoin EU-maiden yleistä talouskehitystä Suomen taantuma on jatkunut vuoden 2022 lopusta lähtien. Osa siitä menee hallituksen toimien piikkiin.

Hallitus liioittelee sopeutustensa määrää, silti se on omilla toimillaan heikentänyt talouden tilaa

Petteri Orpolta puuttuu pääministerillinen uskottavuus.

Kansankunnan tsemppivalmentaja Petteri Orpo ei ole Mooses vaikka yritys on kova

Työttömyys on ennätyslukemissa, mutta ansiopäivärahan saajien määrä samaan aikaan laskussa.

Työttömyysturvan kiristykset näkyvät nyt: virta vie ansiopäivärahalta työmarkkinatuelle

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

IS: Lisää keppiä työttömille ensi vuonna

 
02

Suomen työttömyys ennätyskorkealla: ”Suorastaan käsittämätön suoritus, itse tuotettu tilanne”, ”Väkisinkin katseet kääntyvät Orpon hallitukseen”

 
03

”Hallitus haluaa laittaa työntekijät kuriin ja nuhteeseen” – IAU sai ensimmäiset uuden lain mukaiset lakkosakot

 
04

Leikkaako hallitus työntekijöiltä arkipyhät vai ei, SAK:n Eloranta tiukkaa

 
05

Piti tulla 100000 uutta työllistä, tulikin 75000 työtöntä, Sarkkinen rusikoi hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan mahalaskua

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Laboren vuoro alentaa suhdanne-ennustetta

25.09.2025

Uhkailua, häirintää, vainoa – Etelän naisjournalistit taistelevat oikeudesta tehdä työtään

25.09.2025

Työttömyydessä tuli uusi ennätys, mutta työvoimapalveluihin on entistä vaikeampi päästä, kertoo SAK

24.09.2025

Oikeistohallituksen leikkaukset johtavat yli 800 hoitajan vähentämiseen, sanoo vasemmistoliiton Meriluoto

24.09.2025

Uuden arvion mukaan 31000 lasta putoaa köyhyysrajan alle – Koskela vaatii hallitusta vetämään pois toimeentulotuen leikkaukset

24.09.2025

Kansainvälisen yhteisön on turvattava avustuslaivueen matka Gazaan, Honkasalo vaatii

24.09.2025

Hallitus tuki turkistarhausta 50 miljoonalla, tekee nyt uuden 70 miljoonan leikkauksen toimeentulotukeen

24.09.2025

Kiinan voimistuminen näkyy ja kuuluu meillekin saakka, entä sen lähinaapurustoon?

24.09.2025

Hyvinvointivaltiota ei pelasteta leikkaamalla, Minja Koskela sanoi budjetin lähetekeskustelussa

24.09.2025

Suomalaiset ja ruotsalaiset luontojärjestöt kirjelmöivät komission puheenjohtajalle: Hiilinieluromahdus on seurausta poliittisista valinnoista

23.09.2025

Suomen työttömyys ennätyskorkealla: ”Suorastaan käsittämätön suoritus, itse tuotettu tilanne”, ”Väkisinkin katseet kääntyvät Orpon hallitukseen”

23.09.2025

Leikkaako hallitus työntekijöiltä arkipyhät vai ei, SAK:n Eloranta tiukkaa

23.09.2025

Piti tulla 100000 uutta työllistä, tulikin 75000 työtöntä, Sarkkinen rusikoi hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikan mahalaskua

23.09.2025

Veromuutokset vähentävät vain pienituloisimpien tuloja ensi vuonna, hyväosaisimmille yli 2000 euroa lisää

23.09.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Kenen käsissä on Euroopan huoltovarmuus?

09.09.2025

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään