Mäen mukaan Turun kaupunginteatterin muuttamiselle osakeyhtiöksi ei ole esitetty perusteluja. Haittoja tai etuuksia kunnallisen laitoksen hallintamuodon vaihtamiseksi ei ole vertailtu. Myöskään vertailuja säätiömuotoon siirtymisestä ei ole tehty.
– Huonoa valmistelua, Mäki toteaa tylysti.
– Ei ole vastattu siihen, miksi hallintomallia tulee muuttaa.
Mäen mukaan pitäisi olla normaalia valmistelua, että tuodaan esiin eri vaihtoehtojen vertailu.
Poliittinen keskustelu uudesta hallintomallista on jäänyt niukaksi, julkisesta keskustelusta puhumattakaan. Perusteena yhtiöittämiselle kaupunginhallituksen esityslistalla on valtuuston päätöslauselma tämän vuoden talousarviosta.
Mäki pelkää myös seuraamuksia esityslistalla olevasta lisäyksestä, jonka mukaan myös kaupungin muiden taidelaitosten siirtämistä perustettavaan yhtiöön selvitetään.
Vieraana Mäki pitää osakeyhtiömuotoa, jonka mukaan perusperiaatteena on tuottaa voittoa. Tosin ehdotuksessa tarkoitus on perustaa voittoa tuottamaton yhtiö.
– Oulussa on aloitettu teatterin yhtiöittäminen. Oulu on kai ollut esimerkkinä Turulle, Mäki arvelee.
Turun kaupunginhallitus käsittelee pöydälle panemaansa asiaa seuraavan kerran ensi maanantaina.
Säätiö parempi
Jos kaupunginteatterin hallintomallia nykyisestä kunnallisesta laitosteatterista aiotaan muuttaa, parempana vaihtoehtona Mäki pitää säätiömuotoista hallintomallia.
– Ajatuksellisesti säätiö on parempi, koska säätiöt ovat yleishyödyllisiä, Mäki pohtii.
Helsingissä ja Espoossa kaupunginteatterit toimivat säätiöpohjalla.
Mäen mukaan yhtiömuotoa ei voi perustella esimerkiksi sillä, että Turussa toimiva Linnateatteri on osakeyhtiö. Rockbändiä ja sinfoniaorkesteria ei voi panna samalle viivalle, Mäki vertaa.
Ominaispiirteet ymmärrettävä
Olkoon hallintomalli mikä tahansa, kaupunginteatterin ominaispiirteet tulee Mäen mukaan ymmärtää.
– Jos yhtiö tulee, kaupunki joutuu teatteria tukemaan. Tuen ehdoksi on pantava julkisuus ja että laitos on demokraattisessa valvonnassa, kulttuurilautakunnan jäsen linjaa.
Pelkona on, että osakeyhtiön toimitusjohtajaksi tulee oikeiston sanelemana teatteria yrityksenä luotsaava henkilö. Vaikka ohjelmasisällöstä vastaisi nimellisesti taiteellinen johtaja, bisnesvetoinen henki tuskin Mäen mielestä voi olla näkymättä myös teatterin linjassa.
Pelkona Mäki näkee myös sen, että osakeyhtiömallissa itse teatterirakennus jää kaupungin hallintaan. Teatteriyhtiö olisi vuokralla, mahdollisesti muiden vuokralaisten rinnalla.
Edellinen kaupunginjohtaja Mikko Pukkinen (kok.) lanseerasi aikanaan osakeyhtiömallia, jossa perustettaisiin yhtiö hallinnoimaan kaupunginteatteria ja viereiselle ns. hämähäkkitontille rakennettavaa konserttitaloa. Mallissa Mäen mukaan teatteri olisi jäänyt huutolaispojan asemaan muiden käyttäjien kanssa.
Samaa Mäki pelkää, jos kaupunginteatteri on kiinteistön käyttäjä muiden rinnalla.
– Se isoin asia ei kuitenkaan ole hallintomalli, vaan teatterille annettavat resurssit, Mäki muistuttaa.
Turun kaupunginteatteri toimii tällä hetkellä hyvässä jamassa. Pieni näyttämö Sopukka on lähes koko ajan loppuun myyty. Päänäyttämöllä yleisöä on riittänyt, joskaan kaikki produktiot eivät ole olleet yleisön suuressa suosiossa.