Maakuntajohtaja Anita Mikkosen mielestä Keski-Suomen monet maakunnallisia tai lähes maakunnalliset kuntayhtymät olisi syytä yhdistää toiminnallisista syistä.
– Palveluiden, osaavan työvoiman ja kilpailukykyisen toimintaympäristön turvaaminen kävisi ketterästi yhdeltä Keski-Suomen laajuiselta kuntayhtymältä, maakuntajohtaja Mikkonen toteaa Keski-Suomen liiton Nokankoputuksia -verkkolehdessä
Erikoissairaanhoidon, ammatillisen koulutuksen, maakunnallisten kehittämistoimien ja alueiden käytön sekä edunvalvonnan voisi Mikkosen mielestä vallan mainiosti yhdistää saman valtuuston alaisuuteen.
Ajan myötä samaan organisaatioon voisi Mikkosen mukaan liittää, kuntien niin halutessa, muun muassa palo- ja pelastustoimen ja lukiokoulutuksen.
– On myös hyvä huomata, että kuntayhtymien lukumäärän pieneneminen olisi samalla hallitusohjelman linjausten mukainen toimenpide.
Nykymalli heikentää ohjausta
Nyt kun kuntarakenne on remontissa, olisi Mikkosen mielestä syytä pohtia myös maakuntatason hallintorakenteita.
– Mitä palveluita on paras hoitaa kuntatasolla ja mitä maakuntatasolla? Pitäisikö myös kuntapäättäjien toiminnan ohjausvaikutusta vahvistaa? Nykyinen monen kuntayhtymän malli hajottaa ja samalla heikentää kuntien poliittista ohjausvaltaa.
Maakunnallisten valtuustojen nimeäminen on edessä keväällä 2013, kun ensi syksyn kunnallisvaalit ovat takana. Mikkonen kysyy, onko kunnilla halukkuutta tai rohkeutta lähteä tarkastelemaan yhden maakunnallisen kuntayhtymän mallia?
– Tarkastelua tulisi tehdä katse tulevaisuudessa hyötyjä ja haittoja analysoiden.
Kevyt vai järeä malli?
Mikkosen ”kevyessä mallissa” Keski-Suomen keskussairaalalla, Keski-Suomen liitolla sekä ammatillisella toisen asteen koulutuksella (Jyväskylän ja Pohjoisen Keski-Suomen koulutuskuntayhtymät) olisi yksi yhteinen valtuusto.
Muutos voitaisiin toteuttaa nykyisen lainsäädännön puitteissa seuraavien kunnallisvaalien jälkeen. Se edellyttäisi ainoastaan kahden koulutuskuntayhtymän yhdistämistä.
”Järeä malli” olisi suorilla vaaleilla valittu alue-, piiri- tai maakuntavaltuusto. Se kuitenkin vaatisi oman lainsäädännön eikä ehtisi seuraavien kunnallisvaalien yhteyteen.
– Näin iso muutos edellyttäisi myös poliittista keskustelua, jota ei vielä ole juuri käyty. Halutaan varmasti myös katsoa, mitä muutoksia Kataisen hallitus tekee nykyiseen kuntarakenteeseen, Mikkonen toteaa.
lehti 