Vasemmistoliiton Kari Uotila esitti julkiseen talouteen liikkumavaraa hyvätuloisten verotuksen kiristämisellä, kun eduskunta keskiviikkona aloitti palautekeskustelun ensi vuoden budjetista.
– Se olisi sosiaalisesti oikeudenmukaista eikä juurikaan vähentäisi kotimaista kulutuskysyntää, hän sanoi.
Nyt elvyttämään
”Vaikka harvoin otan jenkeiltä neuvoja, niin tässä asiassa olen samaa mieltä.”
Hän vaati lisäksi elvytystä vaihtoehdoksi taantuman torjuntaan leikkausten ja veronkiristysten lisäksi.
– Oikein kohdennetuilla julkisilla investoinneilla voimme torjua lamaa, Uotila sanoi.
– Asuntotuotanto, ympäristönsuojeluinvestoinnit ja sellaiset tie- ja raidehankkeet, jotka edistävät yritystemme toimintaa, ovat järkeviä elvytyskohteita.
Hyvän paikan elvyttävälle investoinnille hän näki pääkaupunkiseudun vuokra-asuntorakentamisessa. Helsingissä jonossa on lähes 24 000 ihmistä, Vantaalla 17 000 ja Espoossakin tuhansia.
– Pääkaupunkiseutu kärsii karmeasta kohtuuhintaisten vuokra-asuntojen pulasta. Vuokrat ovat ylittäneet tavallisen palkansaajan maksukyvyn, mutta silti vähäisiä vapautuvia asuntoja jonottavat tuhannet, Uotila muistutti.
Ei varaa olla elvyttämättä?
Uotila totesi alkavan taantuman yhteydessä sanotun, että Suomella ei ole vuoden 2008 taantuman tapaan varaa elvyttää, koska valtio velkaantuu siitä yhä lisää.
– Minä kysyn, onko meillä varaa jättää elvyttämättä ja näin syventää taantumaa, hän sanoi ja siteerasi yhdysvaltalaista taloustieteilijää Joseph Stiglitzia, joka on neuvonut Suomea tasapainottamaan julkista taloutta kiristämällä hyvätuloisten tuloverotusta ja tekemään talouskasvua tukevia investointeja vaikka velkarahalla.
– Vaikka harvoin otan jenkeiltä neuvoja, niin tässä asiassa olen samaa mieltä, Uotila sanoi.
Lisää lainaa?
Hän totesi leikkausten olevan myrkkyä kotimaiselle kysynnälle ja työllisyydelle etenkin vientikysynnän hiipuessa.
– Euroopan talouskriisin kannalta on kohtalokasta, jos ne maat, joilla velkaantumisaste ja taloustilanne sallisivat elvyttämisen, jättävät sen tekemättä. Meidän on pidettävä pyörät pyörimässä, se on koko Euroopan etu, Uotila sanoi.
– On syytä arvioida, miten paljon voimme lisätä lainanottoa, jos sen vastapainona on sitoutuminen tulevaisuuden rakenteellisiin uudistuksiin.
lehti 