KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Maailmanloppu tulee, mutta miten?

Valtamerien tilanne on nopeasti heikkenemässä saastumisen ja liikakalastuksen takia. Kuvan nuori pingviini taapersi merta kohden joulukuun alussa Uudessa Seelannissa sen jälkeen kun se oli vapautettu puhdistuksen jälkeen. Monrovian lipun alla purjehtineen aluksen haaksirikko aiheutti Uuden Seelannin pahimman ympäristökatastrofin kolmisen viikkoa sitten.

Valtamerien tilanne on nopeasti heikkenemässä saastumisen ja liikakalastuksen takia. Kuvan nuori pingviini taapersi merta kohden joulukuun alussa Uudessa Seelannissa sen jälkeen kun se oli vapautettu puhdistuksen jälkeen. Monrovian lipun alla purjehtineen aluksen haaksirikko aiheutti Uuden Seelannin pahimman ympäristökatastrofin kolmisen viikkoa sitten. Kuva: Lehtikuva/ Marty Melville

Maailma loppuu, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta miten ja milloin? Vaihtoehtoja on useita.

Jarkko Mänttäri
23.12.2011 13.08
Fediverse-instanssi:

Hämeenkyrössä eläkepäiviään viettävä biologi Jussi Viitala ei päästä meitä helpolla. Viime vuonna ilmestyneessä Älykäs eläin -teoksessaan hän totesi, että me ihmiset olemme maailman ekosysteemin pahin häiriötekijä perimmältään sen takia, että meitä on viitisen miljardia liian monta.

Viitalan uusimman teoksen nimi Miten maailma loppuu? ohittaa pohdinnan siitä, tuleeko maailmanloppu vai ei. Viitalan mielestä on aivan varmaa, että maailmanloppu tulee, mutta milloin ja miten, siitä voi esittää erilaisia näkemyksiä. Niitä Viitala esittelee kirjassaan hyvin kansantajuisella tavalla.

Todennäköisimpänä uhkana ihmiskunnalle Viitala näkee väestöräjähdyksen. sillä meitä on jo nyt aivan liikaa. ”Nyt on jo menty yli kaikkien rajojen eikä väkiluvun kasvun loppua näy.” Viitala uskoo, että väestönkasvusta johtuvat ongelmat pahenevat vielä kymmeniä vuosia.

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella aiemmin työskennellyt Viitala pitää väestönkasvua kaikkien ihmisestä itsestään johtuvien uhkakuvien ytimenä. Jos sitä ei saada kuriin, kaikki yritykset estää ilmastonmuutos, luonnonvarojen loppuminen, saastuminen ja muiden lajien häviäminen sukupuuttoon on Viitalan mielestä vain puuhastelua omantunnon rauhoittamiseksi.

Vielä on toivoakin

Se, miten tällaiselle tielle on jouduttu, ei Viitalan mukaan suinkaan ole sattumaa.

– Se oli aikoinaan poliittinen valinta, että lähdettiin tälle uusliberalismin linjalle, joka on osoittautumassa yhdeksi maapallon suurimpia onnettomuuksia. Kyllä tässä pikkuhiljaa toivonmenetys alkaa hiipiä mieleen.

Viitala ei kuitenkaan halua kirjallaan luoda ihmisiin epätoivoa tai paniikkia, vaan saada ihmiset miettimään asioita. Mutta onko kaiken tämän vyörytyksen jälkeen perusteita ylläpitää toivoa?

– Niin kauan kuin on elämää, on toivoakin. Yksi mahdollisuus voisi olla se, että saataisiin aikaan maapallonlaajuinen kuluttajaliike, joka boikotillaan pystyisi pistämään minkä tahansa kansainvälisen firman polvilleen.

Poliitikkoihin Viitala ei suuresti toiveita aseta.

– Valtiot ja poliitikot ovat näköjään niin naimisissa suurpääoman kanssa, ettei ole mitään mahdollisuuksia sitä kautta vaikuttaa. Silloin sen täytyy lähteä ruohonjuuritasolta. Mutta siinä on vielä se ongelma, että onko nyt jo liian myöhäistä.

Jussi Viitalan laajempi haastattelu ilmestyi Viikkolehden joulunumerossa 23.12.

ILMOITUS
ILMOITUS
Fediverse-instanssi:
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Työajan lyhentäminen tulisi aloittaa jo seuraavalla vaalikaudella, ja arkivapaiden lisääminen Britannian mallilla olisi tähän yksi keino, ehdottaa Minja Koskela.

Lyhyempi työaika ja lisää arkivapaita, ehdottaa vasemmistoliiton Minja Koskela

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) pääministerin kyselytunnilla virka-asunnollaan Kesärannassa.

Uuden reseptin aika – vanhalla saatiin lisää työttömyyttä, konkursseja ja valtionvelkaa

On todellisuudesta vieraantunutta sanoa, että asiakasmaksu tulee vain joskus elämässä eteen maksettavaksi, sanoo Minna Minkkinen.

Sosiaalityöntekijä oikoo ministerin puheita: ”Eikö tämän hallituksen ylimielisyydellä ole mitään rajaa?”

Markku Kivinen

Professori varoittaa ydinenergialain muuttamisesta – ”Lisää ydinaseiden käyttöön liittyvää riskiä”

Uusimmat

Kuva on tammikuulta Amritsarista sikhien rukoushetkestä.

Suhteellisen demokraattinen miljardin ihmisen valtio – Minne Intia on matkalla?

Työajan lyhentäminen tulisi aloittaa jo seuraavalla vaalikaudella, ja arkivapaiden lisääminen Britannian mallilla olisi tähän yksi keino, ehdottaa Minja Koskela.

Lyhyempi työaika ja lisää arkivapaita, ehdottaa vasemmistoliiton Minja Koskela

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) pääministerin kyselytunnilla virka-asunnollaan Kesärannassa.

Uuden reseptin aika – vanhalla saatiin lisää työttömyyttä, konkursseja ja valtionvelkaa

Monica Ben koululuokassaan Manyoshwan peruskoulussa Sekessä, Zimbabwessa.

Zimbabwessa koululaiset rakentavat omat lamppunsa, joiden valossa voivat opiskella

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Uuden reseptin aika – vanhalla saatiin lisää työttömyyttä, konkursseja ja valtionvelkaa

 
02

Koskelalta tyly arvio hallituksen kehysriihipäätöksistä: ”Jopa kuolemasta seuraa jatkossa maksu”

 
03

Pia Lohikoski: Miksi ministeriö on hiljaa kun yliopistot ostavat pikavauhtia ammattikorkeakouluja?

 
04

Nyt jyrähti Li Andersson: ”Hyvä esimerkki Purran ylimielisyydestä”

 
05

Hallitukselta vappumiljardi suuryrityksille – Pia Lohikoski: Tämä on kestämätöntä talouspolitiikkaa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Afrikassa yhä eniten lapsityövoimaa – muuttoliike ja kriisit lisäävät hyväksikäyttöä

26.04.2026

Abujassa taksimatka on vaarallinen sekä kuljettajalle että matkustajille

26.04.2026

”Meitä oli seitsemän, nyt enää viisi” – Malesiaan ja Indonesiaan meriteitse pyrkivät rohingyapakolaiset tuntevat riskit, mutta lähtevät silti

26.04.2026

Kun katoamiset lisääntyivät Pakistanin syrjäisessä maakunnassa, baluchinaiset tarttuivat aseisiin

25.04.2026

Kashmirin Dal-järven ihmiset ajettiin pois – nyt heitä pyydetään pelastustoimiin

25.04.2026

Vesikriisi iskee kovimmin naisiin ja tyttöihin

25.04.2026

Uusi Islanti-dekkari Väkivallan saari alkaa peruskuvioilla, mutta hyytää lopussa veren

25.04.2026

Avustuslaivue toi Kuubaan apua, toivoa ja poliittisen viestin

25.04.2026

Sosiaalityöntekijä oikoo ministerin puheita: ”Eikö tämän hallituksen ylimielisyydellä ole mitään rajaa?”

24.04.2026

Professori varoittaa ydinenergialain muuttamisesta – ”Lisää ydinaseiden käyttöön liittyvää riskiä”

24.04.2026

Hallituspohjia on runsaasti – Vaalien jälkeen vaihtoehdot vähenevät mutta vasemmisto on valmis neuvotteluihin

24.04.2026

Mai Kivelä: Hallituksen häpeällinen farssi on ympäristölle tuhoisa

23.04.2026

SOSTE moittii lisäleikkauksia – ”Osa ihmisistä tulee putoamaan kaikkien turvaverkkojen ulkopuolelle”

23.04.2026

Hallitukselta vappumiljardi suuryrityksille – Pia Lohikoski: Tämä on kestämätöntä talouspolitiikkaa

23.04.2026
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Fossiiliriippuvuus on elinkustannuskriisin keskeisin syy

20.04.2026

Energiapolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa

23.03.2026

Momentum on nyt – Suomi ei saa jäädä sivuraiteelle

17.02.2026
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset