KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Maailmanloppu tulee, mutta miten?

Valtamerien tilanne on nopeasti heikkenemässä saastumisen ja liikakalastuksen takia. Kuvan nuori pingviini taapersi merta kohden joulukuun alussa Uudessa Seelannissa sen jälkeen kun se oli vapautettu puhdistuksen jälkeen. Monrovian lipun alla purjehtineen aluksen haaksirikko aiheutti Uuden Seelannin pahimman ympäristökatastrofin kolmisen viikkoa sitten.

Valtamerien tilanne on nopeasti heikkenemässä saastumisen ja liikakalastuksen takia. Kuvan nuori pingviini taapersi merta kohden joulukuun alussa Uudessa Seelannissa sen jälkeen kun se oli vapautettu puhdistuksen jälkeen. Monrovian lipun alla purjehtineen aluksen haaksirikko aiheutti Uuden Seelannin pahimman ympäristökatastrofin kolmisen viikkoa sitten. Kuva: Lehtikuva/ Marty Melville

Maailma loppuu, siitä ei ole epäilystäkään. Mutta miten ja milloin? Vaihtoehtoja on useita.

Jarkko Mänttäri
23.12.2011 13.08

Hämeenkyrössä eläkepäiviään viettävä biologi Jussi Viitala ei päästä meitä helpolla. Viime vuonna ilmestyneessä Älykäs eläin -teoksessaan hän totesi, että me ihmiset olemme maailman ekosysteemin pahin häiriötekijä perimmältään sen takia, että meitä on viitisen miljardia liian monta.

Viitalan uusimman teoksen nimi Miten maailma loppuu? ohittaa pohdinnan siitä, tuleeko maailmanloppu vai ei. Viitalan mielestä on aivan varmaa, että maailmanloppu tulee, mutta milloin ja miten, siitä voi esittää erilaisia näkemyksiä. Niitä Viitala esittelee kirjassaan hyvin kansantajuisella tavalla.

Todennäköisimpänä uhkana ihmiskunnalle Viitala näkee väestöräjähdyksen. sillä meitä on jo nyt aivan liikaa. ”Nyt on jo menty yli kaikkien rajojen eikä väkiluvun kasvun loppua näy.” Viitala uskoo, että väestönkasvusta johtuvat ongelmat pahenevat vielä kymmeniä vuosia.

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella aiemmin työskennellyt Viitala pitää väestönkasvua kaikkien ihmisestä itsestään johtuvien uhkakuvien ytimenä. Jos sitä ei saada kuriin, kaikki yritykset estää ilmastonmuutos, luonnonvarojen loppuminen, saastuminen ja muiden lajien häviäminen sukupuuttoon on Viitalan mielestä vain puuhastelua omantunnon rauhoittamiseksi.

Vielä on toivoakin

Se, miten tällaiselle tielle on jouduttu, ei Viitalan mukaan suinkaan ole sattumaa.

– Se oli aikoinaan poliittinen valinta, että lähdettiin tälle uusliberalismin linjalle, joka on osoittautumassa yhdeksi maapallon suurimpia onnettomuuksia. Kyllä tässä pikkuhiljaa toivonmenetys alkaa hiipiä mieleen.

Viitala ei kuitenkaan halua kirjallaan luoda ihmisiin epätoivoa tai paniikkia, vaan saada ihmiset miettimään asioita. Mutta onko kaiken tämän vyörytyksen jälkeen perusteita ylläpitää toivoa?

– Niin kauan kuin on elämää, on toivoakin. Yksi mahdollisuus voisi olla se, että saataisiin aikaan maapallonlaajuinen kuluttajaliike, joka boikotillaan pystyisi pistämään minkä tahansa kansainvälisen firman polvilleen.

Poliitikkoihin Viitala ei suuresti toiveita aseta.

– Valtiot ja poliitikot ovat näköjään niin naimisissa suurpääoman kanssa, ettei ole mitään mahdollisuuksia sitä kautta vaikuttaa. Silloin sen täytyy lähteä ruohonjuuritasolta. Mutta siinä on vielä se ongelma, että onko nyt jo liian myöhäistä.

Jussi Viitalan laajempi haastattelu ilmestyi Viikkolehden joulunumerossa 23.12.

ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Kristiinankaupungin mysteerit jäävät taka-alalle, kun Kaisu Tuokko keskittyy täysillä Eevin ja Matsin hankalaan suhteeseen.

Kaisu Tuokon Valhe ei ole dekkari, vaan suhdepuuroa

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
03

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
04

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 
05

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

13.07.2025

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään