Turun hallinto-oikeuden tulee kumota asemakaava rakentaa kevyenliikenteen silta Aurajoen kansallismaisemaan, vaatii Museovirasto. Samalla linjalla on ollut Turun Vasemmistoliitto. Kaupunginvaltuusto hyväksyi sillan mahdollistavan kaavan kahden äänen enemmistöllä marraskuussa.
Museoviraston osastonjohtajan Mikko Härön mukaan paras vaihtoehto olisi, että Tuomiokirkkosillan ja Auransillan välille ei tulisi siltaa lainkaan. Härö muistuttaa, että kansallismaisemaan kuuluva avoin tila on arvo sinänsä.
Härö ei lähde ennakoimaan, lähteekö virasto valittamaan hallinto-oikeuden mahdollisesta myönteisestä päätöksestä sillalle. Se riippuu oikeuden päätöksen perusteluista.
– Näkymä tuomiokirkolle on ikoninen osa kansallismaisemaa, virasto sanoo valituksessaan.
Museoviraston mukaan kaavassa silta sijoittuu pahimpaan mahdolliseen paikkaan Aurajokea, jossa joki kaartuu taustallaan maamerkkinä toimiva tuomiokirkko. Näkymä yhdistyy jokivarren vanhoihin rakennuksiin ja Vanhaan Suurtoriin.
– Maassamme on äärimmäisen harvoja yhtä arvokkaita kaupunkitiloja ja kaupunkimaisemia. Kokonaisuus on oloissamme ainutkertainen, virasto lausuu.
Museoviraston mukaan kaavan esittämä Kirjastosilta peittää ja muuttaa perinteisen maiseman. Suurtorin ympäristö sekä 1700- ja 1800-lukujen asuin- ja julkisen rakentamisen korttelit Aurajokivarressa eli niin kutsuttu siltojen väli muodostaa monikerroksisen miljöön, sanotaan Museoviraston vuonna 2009 tekemässä inventoinnissa.
C. L. Engelin vuonna 1828 piirtämässä, Suomen ensimmäisessä empireasemakaavassa alue oli nimetty ”kivikaupungiksi”.
Harvinainen valitus
Museovirasto valittaa oikeuden kaavapäätöksistä äärimmäisen harvoin. Härö muistuttaa, että päätös kaavasta syntyi niukalla äänienemmistöllä. Jos silta aiotaan rakentaa, tulisi se osastonjohtajan mukaan toteuttaa hieman enemmän yläjuoksulle päin.
Kaavasta ovat aikaisemmin valittaneet Meidän Turku -asukasyhdistys sekä arvostettu arkkitehti Soilikki Franssila yhdessä noin sadan muun allekirjoittajan kanssa. Asunto Oy Carenia valittaa siitä, että kaupunki on lyönyt laimin kaavasta kuulemisen.
Härö epäilee sillan tarpeellisuutta kevyenliikenteen tarpeita ajatellen. Valituksessaan virasto tähdentää, että kaavaratkaisun perusteena pitää olla kulttuuri- ja rakennushistorialliset lähtökohdat.
Kaavan ollessa ympäristö- ja kaavoituslautakunnassa viime kesäkuussa sen vasemmistolaiset jäsenet Riikka Oksanen ja Heikki Talvitie olivat jo aikaisemmin Härön nyt ajaman ylemmän vaihtoehdon kannalla.
Asemakaava-alue on myös arkeologista kulttuuriympäristöä, joka on rauhoitettu muinaismuistolain nojalla.
Kaava-alue liian suppea
Museoviraston mukaan kaava-alue on liian suppea ottaen huomioon sillan rakentamisen vaikutuksia ympäristöönsä. Kaavan ahtaasta rajauksesta seuraa, että se ei ota riittävästi huomioon vaikutuksia valtakunnallisesti arvokkaaseen kaupunki- ja maisemakuvaan.
Museovirasto huomauttaa myös siitä, että Turun yleiskaavaan 2020 ei siltayhteyttä ole merkitty Tuomiokirkkosillan ja Auransillan väliselle jokiosuudelle. Yleiskaavassa määrätään, että alueen ominaispiirteitä ei turmella.
Yleiskaavassa on suoraan hyväksytty maakuntakaavan suojelumääräys.
Sillan rakentaminen pulpahti esiin ohi jo hyväksyttyjen suunnitelmien. Aloite uudesta sillasta tuli kiinteistöliikelaitokselta maaliskuussa 2007 osana Ihmiselle parempi keskusta -kehittämishanketta.
lehti 