Wolfgang Herrndorfin Ladaromaani on aidosti traaginen komedia, jonka absurdius vie lukijan mennessään.
Maik on maailmaa vähän ulkopuolelta seuraava poika, joka ei oikein onnistu ottamaan kontaktia ikäisiinsä. Kesäloman alkaessa äiti lähtee kauneushoitolaan, no oikeastaan alkoholistiparantolaan ja isä kiireelliselle työmatkalla tai oikeastaan lomalle hyvin nuoren sihteerinsä kanssa. 14-vuotias Maik jää yksin kotiin, eikä tiedä mitä tehdä. Tyttö johon poika on ihastunut ei huomaa Maikia lainkaan ja muu maailmakin tuntuu kylmältä.
Sitten ovelle ilmestyy Tschick, Venäjältä muuttanut luokkatoveri, josta kukaan ei ole ottanut oikein selvää. Tschick haluaa esitellä ”lainaamaansa” Ladaa ja rohkeaa esittääkseen Maik hyppää kyytiin.
Muutamaa päivää myöhemmin pojat ovat jo kesälomamatkalla. Ajajan nenän alle liimataan mustaa teippiä, etteivät vastaan tulijat heti huomaisi kuskia alaikäiseksi ja tietkin valitaan vähäliikenteisyyden mukaan. Matkan varrella pojat tapaavat muun muassa kaatopaikalla aikaansa viettävän Isan, ammuskelevan kommunistin, sekopäisen puheterapeutin ja rekallisen sikoja.
Visuaalisella jyrinällä etenevä tarina on älykäs, hauska ja riipaiseva. Ladaromaanin kutsuminen kasvukertomukseksi olisi suurta vähättelyä. Vaikka teoksen päähenkilöt ovat teini-ikäisiä on kirjassa kyse elämästä ja valinnoista suuremmassa mittakaavassa. Ennen kaikkea teos käsittelee inhimillisyyttä, ihmisiä, virheitä ja oppimista. Lisäksi Ladaromaani on ystävyyden ylistys ja matka itsetuntemukseen.
Herrndorf on hyvä ja oivaltava kirjoittaja, joka ei pyri päästämään sen enempää itseään kuin lukijaansakaan helpolla, mutta palkitsee molempien vaivat ruhtinaallisesti.
Teoksessa ei ärsytä mikään muu kuin sen suomennettu nimi. Alkuteoksen nimi oli Tschick, toisen päähenkilön ja tarinan käynnistävän voiman mukaan.
Wolfgang Herrndorf: Ladaromaani. Suomentanut: Heli Naski. Atena 2012, 271 sivua.