Hallitus esitteli keskiviikkona eduskunnalle liikennepoliittisen selonteon. Selonteon esitellyt liikenneministeri Merja Kyllönen (vas.) paalutti tonttinsa olevan varsin laaja: Suomea halkoo liki 80 000 kilometriä maantietä, yksityisteitä 350 000, rataverkkoa noin 6 000 ja vesiväyliä reilut 16 000 kilometriä.
Jotta kaikki tämä pysyisi liikennöitävässä kunnossa tulevaisuudessakin, on hallituksen painopisteenä rakentaa vähemmän uusia väyliä ja korjata sen sijaan vanhoja. Jo hallituskauden aluksi perusväylänpitoon tehtiin tasokorotus.
Kaiken kaikkiaan hallituskauden aikana perusväylänpitoon ohjataan neljä miljardia euroa. Uusien liikenneväylien rakentamisesta siirretään vuositasolla 100 miljoonaa nykyisen liikenneverkon ylläpitämiseen vuodesta 2016 eteenpäin.
– Uuden verkon rakentamistarve on vähentynyt vuosien varrella, kun Suomea on hiljalleen rakennettu. Kertaalleen rakennettu verkko tarvitsee kuitenkin ylläpitoa, jonka tarvetta liikennemäärien kasvu lisää koko ajan, Kyllönen perusteli valittua linjaa.
Vilkkaimmat alueet turvataan
Painopisteenä on myös korjata väyliä useimmin siellä, missä liikenne on vilkkainta.
– Kunnossapidossa painotetaan kansalaisten päivittäistä liikennöintiä ja junien pysymistä aikataulussa. Hallitus turvaa vilkkaimpien tieosuuksien, siltojen ja kriittisten rakenteiden kunnon.
Vähäliikenteisten teiden kunto joustaa jatkossa määrärahojen mukaan, Kyllönen sanoi. Vähäliikenteisillä teillä tehdään vain kaikkein välttämättömimmät korjaukset ja päällysteiden uusimisväliä hieman harvennetaan ja sorateillä tehdään kiireellisimmät kelirikkotyöt.
– Tässä ei ole mitään uutta aiempaan, mutta nyt se tehdään avoimesti ilman hyssyttelyä, koska rahat eivät yksinkertaisesti riitä kaikkeen.
– Liikenteellisesti samankaltainen tie pidetään yhtä hyvässä kunnossa riippumatta siitä, sijaitseeko pohjoisessa tai etelässä, idässä tai lännessä. Eli kaikki ilmansuunnat saavat saman kohtelun.
Hallituksen linjavalinnat on Kyllösen mukaan tehty painottaen niitä liikenneverkon ongelmia, jotka ovat eniten puhuttanut eduskuntaa vuosien varrella.
– Maaltamuutto, kaupungistuminen ja teollisuuden rakennemuutos ovat muuttaneet maan sisäisiä liikennevirtoja. Liikenneverkon vastuullinen hoitaminen olisi vaatinut jo edellisiltä hallituksilta priorisointia. Kun niin ei ole tehty, laatu on laskenut vapaassa pudotuksessa kaikkialla.
Liikennepolitiikkaa yli vaalikausien
Hallitus päätti kehysriihessä aloittaa 1,3 miljardilla uusia liikenneinvestointeja tällä hallituskaudella. Ensimmäistä kertaa hallitus myönsi ratahankkeisiin enemmän rahaa kuin teihin.
Liikennesuunnittelua yli vaalikausien ohjaa 10-vuotinen investointiohjelma. Siinä hallitus sitoutui kehyspäätöksen yhteydessä kansallisesti kolmeen merkittävään hankkeeseen eli Pisara-rataan, Pasila–Riihimäki radan toisen vaiheen toteuttamiseen sekä uuden Imatran kautta kulkevan tavaraliikenneyhteyden rakentamisesta Venäjälle.
– Eli seuraavan hallituksen kolme tärkeintä hanketta ovat kaikki ratahankkeita, joiden hintalappu on samaiset 1,3 miljardia, Kyllönen painotti.
Maaseudulla puolestaan kehitetään ministerin mukaan kutsujoukkoliikennettä. Koulukyydit, sosiaali- ja terveystoimen kuljetukset ja KELAn henkilökuljetukset yhdistämällä saadaan kustannussäästöjä. Vapautuneet varat voidaan osittain ohjata esimerkiksi joukkoliikenteen kehittämiseen.
lehti 