Mitä on jäljellä alkuperäisestä peruskoulusta?

Viikon kysymys

Peruskoulu täyttää 40 vuotta. Ensimmäiset peruskoululuokat aloittivat Lapissa 1972, viimeisetkin Etelä-Suomen koulut siirtyivät peruskouluaikaan 1978.

Peruskoulu on muuttunut kovasti vuosien saatossa. Mitä alkuperäisestä on vielä jäljellä, Opetushallituksen pääjohtaja Aulis Pitkälä?

– Ajatus, että peruskoulu on koko ikäluokan koulu. Lähikouluperiaatetta pidetään edelleen tärkeänä. Jokaisella tulisi olla koulutuksellinen tasa-arvo eli jatkokoulutukseen pääsy sekä mahdollisuuksien tasa-arvo. Nämä ajatukset ovat jääneet ja saaneet yleisen hyväksynnän yhteiskunnassa.

Mikä peruskoulussa epäilytti 40 vuotta sitten?

– Oppikouluväki ei tykännyt peruskoulusta ollenkaan. Peruskoulussakin oli alkuun tasokurssit, kolmekin eri tasoa matematiikassa. Ne poistettiin, eikä siitä näy mitään vahinkoa tulleen.

Miten pidetään huoli, että kaikki pääsevät peruskoulusta läpi?

– Kaikki pääsevät peruskoulusta läpi. Se on maailman mittakaavassa hieno ilmiö. Suomessa ei koulua jätetä käymättä. Oppivelvollisuus koskee myös vammaisia ja vajaakuntoisia. Oppivaikeuksien takia voidaan antaa tehostettua tukea. Jos se ei riitä, tehdään henkilökohtainen erityisen tuen suunnitelma. Oppilashuolto auttaa, jos on muunlaisia ongelmia.

Koulupudokkaita on silti kymmenesosa kustakin ikäluokasta?

– Peruskoulun jättää kesken vain noin promille ikäluokasta. Kymmenkunta prosenttia ei halua tai pääse jatko-opintoihin.

– Jos ikäluokka on noin 59 000 oppilasta, niin 5 900:lla on ongelmia. Se on kyllä aika paljon. On mietittävä opinto-ohjausta ja sitä, että jatko-opinnot ovat realistisia.

Kuinka peruskoulu pidetään hyvänä?

– Samoista kokeista saatujen otantojen perusteella näyttää, että oppimistulokset ovat tippuneet kymmenen vuoden aikana. Varoittavia merkkejä on, esimerkiksi tietotekniikkaa ei käytetä riittävästi. Opetusmetoditkin ovat hieman yksipuolisia.

– Koulujen väliset erot näyttävät kasvavan. Tavoitteena on puolittaa ne antamalla valtionosuuksia enemmän kouluille, jotka toimivat haastavassa koulutusympäristössä.

– Ydinkysymys on, kuinka paljon perusopetuksen annetaan eriytyä. Heikommat oppilaat hyötyvät niin sanotuista sekaryhmistä. Varmaan on hyvä, että valinnaisuutta on jonkin verran. Peruskoulun pitää kuitenkin tarjota eväät jatko-opintoihin ja elämään ylipäätään.