KU
  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Uusin lehti
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset

    Voit ilmoittaa KU:n verkossa myös kokouksista, tapahtumista, avoimista työpaikoista yms. Pääset selaamaan ilmoituksia viereisestä selaa ilmoituksia-linkistä.

    Lisää tietoja ilmoittamisesta verkossa ja aikakauslehdessä saat mediatiedoista.

    Perinteisiä tervehdyksiä voit jättää myös verkossa ilmoituspalvelussamme.

    • Selaa ilmoituksia
    • Mediatiedot
    • Ilmoituspalvelu
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Laskutus
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset
KU

Kotimaa

Biokaasulaitoksella jätteet hyötykäyttöön

Toimitusjohtaja Jussi Konttila esittelee REF-kierrätyspolttoainetta, johon voidaan käyttää muun muassa kotitalouden muoveja, likaisia  papereita, styroxia, maito-, piimä- ja jukurttipurkkeja.

Toimitusjohtaja Jussi Konttila esittelee REF-kierrätyspolttoainetta, johon voidaan käyttää muun muassa kotitalouden muoveja, likaisia papereita, styroxia, maito-, piimä- ja jukurttipurkkeja. Kuva: Jarkko Mänttäri

Jämsän seudun jätehuolto ottaa ison askeleen eteenpäin hyötykäytön lisäämisessä, mikäli vireillä oleva biokaasulaitos toteutuu suunnitelmien mukaisesti.

JARKKO MÄNTTÄRI
30.10.2008 9.00

Kierrätys etenee Jämsän seudulla

Jämsän seutu on ollut jätteiden kierrätyksessä menneinä vuosikymmeninä jopa edelläkävijänä. Jämsäkoskelainen, nyt jo eläkkeellä oleva yrittäjä Erkki Salminen kiinnostui jätehuollosta lähes puoli vuosisataa sitten. Erkki Salminen Oy:n nykyinen toimitusjohtaja Jussi Konttila kertoo, ettei edelläkävijän osa ole aina helppo.

– Kun Salminen ryhtyi ajamaan jätteitä, hän rupesi pian myös miettimään, että näillehän pitäisi tehdä jotain muutakin kuin vain ajaa kaatopaikalle. Monet tahot olivat siinä vaiheessa sitä mieltä, että ajetaan vaan kaikki penkkaan, mutta Salminen alkoi jopa aika itsepäisesti kehittelemään omia kuvioitaan. Kun maahan saatiin aikaan jätelaki vuonna 1978, kierrätys alkoi saada muuallakin vauhtia.

Jämsänkoskella toimii nykyisin monipuolinen jätteenkäsittelylaitos, joka ottaa vastaan ja käsittelee hyvin monenlaisia jätemateriaaleja.

ILMOITUS
ILMOITUS

– Suurimmat käsiteltävät materiaalierät ovat on keräyspaperi ja pahvi. Lisäksi teemme kierrätyspolttoainetta, reffiä. Se on energiajaetta, jossa on mukana muun muassa kotitalouden muoveja, likaisia papereita, styroxia, maito-, piimä- ja jukurttipurkkeja. Tällä hetkellä sitä ajetaan 200 kilometrin päähän Euraan asti Fortumin voimalaitokselle, kun Jämsänkoskella ei enää saa polttaa. Niin kauas vieminen on aika järjenvastaista touhua, Konttila tuumaa.

Iso harppaus
jätteiden käsittelyssä

Uutta isoa muutosta seudun jätehuoltoon tavoitellaan biokaasulaitoksella, jota Erkki Salminen Oy yhdessä Biovakka Suomi Oy:n kanssa suunnittelee Jämsänkosken Myllymäen teollisuusalueelle.

Parhaillaan on menossa hankkeen ympäristövaikutusten arviointi (YVA) sekä asemakaavan muutoksen ja laajennuksen valmistelu. Laitoksen on suunniteltu käyttävän vuosittain vaihtoehtoisesti joko 120 000 tonnia tai 240 000 tonnia hajoavaa materiaalia riippuen siitä, kuinka paljon sitä on saatavana.

Tällä hetkellä vastaavanlainen biokaasulaitos toimii jo Vehmaalla, ja uusia laitoksia on rakenteilla muun muassa Turussa. Toimitusjohtaja Konttilan mukaan biokaasulaitos on iso harppaus eteenpäin jätteiden hyötykäytössä.

– On vielä paljon sellaisia materiaaleja, joiden hyödyntämiseen ei ole ollut sopivaa käsittelymuotoa. Tällä hetkellä biojäte lähinnä kompostoidaan, mutta jatkossa kaikki biojätteet, maatalouden lanta, puhdistamolietteet sekä Genencorin Jämsänkosken tehtaalta tuleva solumassa voidaan hyödyntää täällä biokaasulaitoksessa biokaasuksi ja muuttaa generaattoreiden avulla sähköksi. Jäljelle jäävät kiintoaineet voidaan rakeistaa ja niistä tehdään maatalouden lannoitteita.

Laitoksessa syntyvä biokaasu on mahdollista myös jalostaa liikennepolttoaineeksi dieselöljyä korvaamaan.

– Olisihan se jätelaitoksen imagonkin kannalta hieno asia, jos jäteyhtiön omat autot ajaisivat biokaasulla, Konttila tuumaa.

.Jos kaikki menee hyvin, Jämsänkosken biokaasulaitoksen rakentaminen voi alkaa jo ensi vuoden syksynä. Toimitusjohtaja uskoo vahvasti hankkeen toteutumiseen ja sanoo, ettei Jämsänkosken laitos jää viimeiseksi.

– Biokaasulaitos on tulevaisuuden ratkaisu. Suomenmaahan mahtuu tämmöisiä laitoksia useita kymmeniä. Niihin ei suhtauduta niin kielteisesti, kuin polttolaitoksiin. Myös Jämsänkosken kaupungin suhtautuminen on ollut hyvin myönteistä. Tontti järjestyi kahdessa päivässä.

Biokaasulaitos itsessään työllistää vain kolme tai neljä henkilöä, mutta kuljetuksineen työllisyysvaikutus on noin 15 työpaikkaa.

Hajuhaitat
riskitekijänä

Jämsän kaupunginhallituksen jäsen ja uuden Jämsän valtuuston valittu Arja Paakkanen osallistui viime lauantaina vierailulle, jossa tutustuttiin vuodesta 2004 toimineeseen Vehmaan biokaasulaitokseen sekä Turun laitoksen työmaahan.

– Aika valtavan kokoiseltahan tällainen laitos vaikuttaa, kun siellä pitää olla isoja säiliöitä ja altaita. Mutta tarpeellinen ja hyödyllinen tämä laitos varmasti on..Pystytään hyödyntämään jätteet seutukunnalla, eikä niitä tarvitse vielä pitkien matkojen päähän käsiteltäväksi. Nythän esimerkiksi Genencorin biomassoja viedään parinsadan kilometrin päähän Turun seudulle ja puhdistamolietettä Jyväskylän Mustankorkean jäteasemalle.

Tärkeänä Paakkanen pitää laitoksen suunnittelua ja toteuttamista niin, että hajuhaitat kyetään eliminoimaan.

– Vehmaalla on ollut hajuhaittoja, mutta nyt Turun laitokseen tehdään tehokkaampia suodattimia ja puhdistimia. Kun Jämsän seudun paperitehtailla on ympäristöasiat saatu vuosikymmenien kuluessa hyvään kuntoon, on tärkeää, ettei tänne tuoda mitään sellaista toimintaa, josta koituisi uusia ympäristöhaittoja.

ILMOITUS
ILMOITUS

Lue myös

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

Vasemmistoliiton puheenjohtaja Minja Koskela.

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

Noora Kotilainen on sotaa, militarismia, kriisejä ja kärsimystä työssään käsittelevä valtiotieteilijä ja historian tutkija, joka käsittelee kolumneissaan aikaamme leimaavia synkkiä ja väkivaltaisia ilmiöitä.

Noora Kotilaisen kolumni: Tappaminen sodassa on juridisesti oikeutettua, mutta lopulta yksilö on yksin tekojensa kanssa

Uusimmat

Adoptioon kaapatun Sarah Kanferin äiti Eusebia Portillo ja hänen tyttärensä, Sarahin sisko Rosa María Portillo kodissaan El Salvadorissa.

El Salvadorin sisällissodassa rehotti lapsikauppa – Sadat ulkomaille adoptoidut etsivät nyt perheitään

María Ysabel Cedano (vas.) osallistuu mielenosoitukseen Limassa vaatien oikeutta ja korvauksia pakkosteriloinnin uhreille. Cedano on Cecilia Ramosin omaisia edustavan järjestön asianajaja Amerikkojen välisessä ihmisoikeustuomioistuimessa.

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

Kuvituskuvassa nuori perhe Havannan Ramón González Coro -äitiys- ja lastensairaalan edustalla.

Köyhyys hautaa lapsitoiveet Latinalaisessa Amerikassa – Latinot haluavat lapsia, mutta heillä ei ole siihen varaa

Bellincatin Sofia Kärkisen pakomatka ei jännitä tarkoitetulla tavalla Taavi Soininvaaran Mustassa legendassa

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

ILMOITUS
ILMOITUS

tilaa uutiskirje

Viikon luetuimmat

01

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

 
02

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

 
03

Peru pakkosteriloi tuhansia naisia vielä 2000-luvun alussa – nyt he vaativat oikeutta

 
04

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

 
05

Taavi Soininvaaran uusin trilleri Musta legenda on kuin lukisi maailmanpolitiikasta reaaliajassa

 

tilaa lehti

ILMOITUS
ILMOITUS

Lisää uusimpia

Pyhä hete, henkimaailma ja kaunaa kaunan päälle – Kati Roudan Kuollut karkuteillä on vuoden erikoisin dekkari

12.07.2025

Mathenge on Kenian villi lupiini ja jättipalsami – Nyt pakolaisleirin tytöt ovat valjastaneet haitallisen vieraslajin hyötykäyttöön

09.07.2025

Javier Milein sota Argentiinan mediaa vastaan: ”Emme vihaa toimittajia tarpeeksi”

08.07.2025

Laivayhteys Helsingistä Tallinnaan täyttää 60 vuotta – järisytti naapurisuhteita

07.07.2025

Huumekauppaa ja väkivaltaa Vesijärven satamassa – Timo Sandberg jatkaa Lahti-sarjaansa varmoin ottein

06.07.2025

Chilen etelän haava – Mapuche-kansan maakiista hakee ratkaisuaan

06.07.2025

Elina Backmanin Saana Havas -dekkarit kaipaisivat voimakasta uusiutumista

05.07.2025

Latinalainen Amerikka kiristää otettaan kansalaisjärjestöistä

05.07.2025

Puolan rakentama teräsaita torjuu idän uhkaa Valko-Venäjän vastaisella rajalla mutta kiusaa myös paikallisia

03.07.2025

Roskavuorovesi vie turistit Balin rannoilta: Kansalaisjärjestön varastot täyttyvät muovijätteestä

02.07.2025

Zimbabwessa pienet jyvät pelastavat maanviljelijän päivän

01.07.2025

Vasemmistoliiton Minja Koskela käy läpi politiikan kevätkautta KU:n kesähaastattelussa: “Kyllä siinä käytiin koko tunneskaala läpi”

01.07.2025

KU listasi Suomen vaikuttavimmat vasemmistolaiset – Katso 10 nimeä

30.06.2025

Tatiana Elf aukoo uusia uria suomitrilleriin pätevässä esikoisessaan Huijari

29.06.2025
ILMOITUS
ILMOITUS

Kaupallinen yhteistyö

Huomisen Euroopassa voisimme maksaa digieurolla

10.07.2025

Onko nuorille tarjolla muutakin kuin sodanajan sijoituspaikka?

16.06.2025

Miltä antifasistinen ulkopolitiikka näyttää?

19.05.2025
ILMOITUS
ILMOITUS
KU logo


  • Yhteystiedot
  • Tilaajapalvelu
  • Mediatiedot
  • Palaute
  • Blogit
  • Ilmoituspalvelu

Sivuston käyttöä seurataan mm. evästein kävijäseurannan, markkinoinnin ja mainonnan toteuttamiseksi. Tietosuojaselosteessa kerrotaan sivuston käytännöistä ja yhteistyökumppaneista.

Tietosuoja
Yksityisyysasetukset
Tilausehdot

  • Ajassa
  • Taustat
  • Dialogi
  • Etusivu
  • Digilehti
    • Etusivu
    • Näköislehdet ja arkisto
    • Tilaa digilehti
  • Arkisto
  • Tilaajapalvelu
  • Ilmoitukset
    • Ilmoituksia
    • Mediatiedot
  • Yhteystiedot
    • Yhteystiedot
    • Palaute
No Result
Näytä kaikki hakutulokset

Tervetuloa takaisin!

Kirjaudu sisään tilillesi:

Käyttäjätunnus on sähköpostiosoitteesi. Palauta salasanasi klikkaamalla tästä.

Ongelmatilanteissa ota yhteyttä asiakaspalveluumme. Vastaamme mahdollisimman pian.

Salasana unohtunut?

Salasanan palauttaminen

Syötä käyttäjänimesi tai sähköpostiosoitteesi salasanan palauttamista varten.

Kirjaudu sisään