Viikon kysymys
Sydän- ja verisuonisairaudet vaativat maailmassa 17,3 miljoonan ihmisen hengen joka vuosi. Tämä on noin 13,4 miljoonaa ihmishenkeä enemmän, kuin malaria, HIV ja tuberkuloosi vievät yhteensä. Ensi lauantaina vietetään maailman sydänpäivää.
Kuinka moni suomalainen kuolee vuosittain sydän- ja verisuonisairauksiin, Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin sydänlääkäri Markku Kupari?
– Pitkälti toistakymmentä tuhatta.
Miksi sydän joskus pettää?
– Siihen on monta syytä. Sepelvaltimotauti, korkea verenpaine, läppävika tai sydänlihastulehdus voivat pitkälle edenneenä johtaa tilanteeseen, jossa sydän pettää.
– Kun sydämen toiminnanvajaus kehittyy, sydän ei jaksa enää pumpata verta riittävästi ja ylläpitää verenkiertoa, joka täyttäisi elimistön aineenvaihdunnan tarpeet. Tietysti sydän voi pettää äkillisestikin sydäninfarktin yhteydessä.
Sydänterveys on tutkimusten mukaan parantunut viime vuosikymmeninä?
– On se parantunut huomattavan paljon. Suomessa tämä johtuu pääasiassa siitä, että sepelvaltimotaudin ilmeneminen työikäisessä väestössä on vähentynyt hyvin voimakkaasti 60-luvulta tähän päivään. Kuolleisuus sepelvaltimotautiin on pudonnut murto-osaan entisestä.
Mistä tämä johtuu?
– Pääasiassa siitä, että korkea verenpaine, korkea kolesteroli ja tupakointi ovat vähentyneet. Nämä yksin selittävät reilusi yli puolet sydänkuolleisuuden vähentymisestä.
Miten ihmisen pitäisi huolehtia sydämestään?
– Pitää elää mahdollisimman terveellisesti. Pitää välttää riskikäyttäytymistä, kuten runsasta alkoholin käyttöä ja tupakointia. Terveellinen elintapa ylläpitää sydämen terveyttä pitempään.
– Terveelliseen elämään kuuluvat myös liikunta, oikean tyyppinen ruokavalio, levon ja työn oikea suhde sekä stressin karttaminen.
Osaavatko tämän päivän suomalaiset syödä terveellisesti?
– Suomalaisten ruokavalio on muuttunut paljon 60-luvun Pohjois-Karjala -projektista alkaen. Esimerkiksi kovien rasvojen ja suolan käyttö on vähentynyt.
Miten hiilihydraattia vähentävien karppaajien sydän pärjää tässä pelissä?
– Jos karppauksella tarkoitetaan sitä, että vähennetään puhdistettujen, nopeasti imeytyvien hiilihydraattien käyttöä ja korvataan ne muun tyyppisellä ravinnolla, se on periaatteessa ok.
– Suomessa karppaus on kuitenkin johtanut siihen, että hiilihydraatteja on pyritty korvaamaan esimerkiksi lisäämällä voin käyttöä. Se näkyy jo tilastoissakin. Jos hiilihydraatit korvataan kovilla rasvoilla, se johtaa vääjäämättä sydänsairastumisen ja sydänkuolemien lisääntymiseen.
uutiskirje 
